Politiikan kevät alkoi vauhdikkaasti

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

Lapin Radion pakina

Edessä on vauhdikas ja työntäyteinen puolitoistavuotinen kun niin sanotut pitkät valtiopäivät polkaistiin käyntiin tiistaina. Voi sanoa, että tulevasta vuodesta tulee vaalikauden vaikein vuosi. Pysymällä tällä taajuudella kuulet pian, miksi näin. Tässä Johanna Ojala-Niemelä eduskunnasta.

 

Valtiopäivät avattiin tiistaina asiaan kuuluvin juhlallisuuksin. Nyt  alkoivat niin sanotut pitkät valtiopäivät, jotka kestävät kevään 2015 eduskuntavaaleihin asti. Edessä on mielenkiintoinen ja monella tapaa tärkeä puolitoista vuotta.

 

Kevättä rytmittävät poliittisesti kolme etappia: maaliskuussa on kehysriihi eli hallitus päättää vuoden 2015 valtiontalouden kehyksistä. Kehykset tulevat huhtikuussa eduskunnan käsittelyyn. Toukokuun lopulla on EU-vaalit ja moni ministeri sekä kansanedustaja on ehdolla vaaleissa.

 

Sosialidemokraattien kannalta eräs kevään mielenkiintoisimmista etapeista on puoluekokous Seinäjoella toukokuun puolivälissä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puolueen puheenjohtajan paikasta kisaa ainakin kaksi hyvää ehdokasta: Urpilainen ja Rinne. Keskustelu SDP:n linjasta on varmasti tervetullutta ja äänestäjien kannalta ensiarvoista.

 

EU-vaaleja kutsutaan meillä Suomessa, kenties pikkuisen alentavasti, välivaaleiksi tai eduskuntavaalien esivaaleiksi. Ne ovat kuitenkin tärkeät, koska suuri osa kansalliseen lainsäädäntöön tuoduista esityksistä on lähtöisin EU-komissiosta. Siksi eurovaalit ovat oikea paikka puhua myös kotimaanpolitiikkaa, sillä sitä tehdään nykyisin yhä enemmän Brysselistä käsin. Toivon vilkasta, positiivista ja asiallista EU-vaalikeskustelua tälle keväälle!

 

Miksi sitten ennakoin tulevaa vuotta vaalikauden vaikeimmaksi? Eilen käytiin eduskunnassa vilkasta keskustelu Suomen taloudesta. Valitettavasti saimme kuulla vain madon lukuja eli näköpiirissä ei ole talouden osalta positiivista merkittävää käännettä. Ekonomistit ovat arvioineet, että talous kasvaisi alle prosentin ja tähänkin skenaarioon liittyy epävarmuustekijöitä.

Vastuullinen päättäjä kantaa suurta huolta valtion velkaantumisesta.

Velkasuhteen taittaminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttäisi ensi vuonna 3 mrd:n euron lisäsopeutuksia. Keväästä ei selvitä ilman säästöjä ja menoleikkauksia, mutta eniten parran pärinää aiheutti se tulisiko sopeutustoimet tehdä kerta laakista vai jaksottaa useammalle vuodelle, jolloin säästytään äkkileikkauksilta. Tässä asiassa päästiin suhteellisen suureen yksimielisyyteen yli hallitus- ja oppositiorajan, että jaksottamisessa on järkeä, jotta kasvua ei tukahduteta.

 

Suomen talouden alamäki on monen osatekijän summa: eurokriisi, huoltosuhteen heikkeneminen ja teollisuuden rakennemuutos. Nämä syyt ovat varmasti kaikille tuttuja. Julkiset menot ovat jatkaneet kasvuaan, kun talous on alta sulanut. On tärkeää, että hoidamme velkakriisin omin toimin, jotta emme saa troikkaa kertomaan, miten asiat hoidettava.

 

Olemme tällä hallituskaudella olleet käynnistämässä isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka poliittisista syistä ovat olleet vuosikausia tekemättä. Se, ettei kaikki ole mennyt kuin Strömsössä ei liene yllätys kenellekään. Helpot ratkaisut olisi jo tehty. Seuraava vuosi on sekä kunta- että soteuudistuksen osalta ratkaisujen ja toimeenpanon aikaa.

 

Molemmilla uudistuksilla pyritään turvaamaan ihmisten hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa.  Sote- ja kuntalakiesityksissä on perustuslaillisia ongelmia, mutta ei myöskään nykyistä tilannetta voi pitää otollisena perustuslain kannalta, kun osa kansalaisista jää ilman lakisääteisiä palveluita tai saavat ne vajavaisina tai aivan liian myöhään. Sen vuoksi on ponnisteltava ratkaisun löytämiseksi

 

Toisaalta, meidän ei pidä vajota synkkyyteen, siitä ei varmasti ole mitään hyötyä. Suomella on edelleen erinomaisen mahdollisuudet nousta talouden alhosta entistä vahvempana. Säästöjen ja menoleikkausten ohella tarvitaankin kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia. Tarvitaan julkisia investointeja kuten korjausrakentamista ja infra-hankkeita sekä toinen työllisyyspaketti. Ensi vuonna ihmisten ostovoima ei juurikaan kasva, joten tarvitaan myös kotimaista kysyntää ylläpitäviä toimia.

 

Samalla meidän on tähyiltävä kasvua esimerkiksi vihreän teknologian alalta. Uskon, että siellä ja energiasektorilla on potentiaalia, jota ei vielä ole hyödynnetty. Myös arktista osaamista on hyödynnettävä.

 

Tammikuussa istuntotauon aikana lappilaiset kansanedustajat kiersivät niin yhdessä kuin erikseen. Olimme mm. Puolustusvoimien, Rovaniemen kaupungin, Valviran ja aluehallintoviraston vieraana. Saimme kuulla nuorisotakuusta ja pitkäaikaistyöttömien työlistymisestä. Meillä oli ilo tavata myös koululaisia koululaisille tarkoitetulla teemaviikolla. Sain kohtaamiltani ihmisiltä paljon evästystä moniin asioihin aina lentokenttien tulevaisuudesta postin kulun turvaamiseen. Näiden asioiden eteenpäin viemiseksi teen parhaani.

 

Ministerikierrokset jatkuvat ja olen tulossa peruspalveluministeri Huovisen kanssa Rovaniemelle sekä asunto- ja viestintäministeri Viitasen kanssa Kemi-Tornioalueelle. Lisäksi koko Sdp:n eduskuntaryhmä tulee tutustumaan Kemi-Tornion alueelle teollisuuteen ja rajakauppaan. Nämä vierailut ovat kullan arvoisia, jotta voimme tehdä tehokasta edunvalvontaa alueen kannalta.

 

Näillä sanoin toivotan hyvää kevättä kaikille!

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja