Johanna Ojala-Niemelä (sd): puheenvuoro aiheeseen Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 (18.3.2014)

Puheenvuorot eduskunnassa

Arvoisa herra puhemies! Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa poikkeuksetta maailman kärkidemokratioiden joukkoon. Suomen valtteina ovat vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja vähän korruptoitunut hallinto. Erityisesti viime vuosikymmenten aikana poliittisen järjestelmän parlamentaarisuutta on lisätty. Sosialidemokraatit tukevat tätä parlamentarismin kehitystä.

Toimiva demokratia ei kuitenkaan koskaan saavuta päätepistettään, se on muotoaan muuttava prosessi, joka kehittyy yhteiskunnan muutoksen mukana. Kun koulutustaso nousee sekä tiedonhaun ja hallinnan prosessit kehittyvät, on selvää, että demokratian toteutumiseksi tarvitaan yhä läpinäkyvämpiä ja syvemmälle meneviä toimintatapoja. Vuonna 2012 perustuslakiin lisätty kansalaisaloite tukee juuri tätä kehitystä.

Arvoisa puhemies! Hyvinä esimerkkeinä viime aikojen kehityksestä voidaan pitää keskustelua kansanedustajien sidonnaisuuksista. Vaalirahalakeja on uudistettu. Parhaillaan laaditaan kansanedustajille eettisiä pelisääntöjä. Tässä työssä Suomi tulee hieman jälkijunassa. Pitkään meillä ajateltiin, että olemme korruptiolle jotenkin immuuneja. Näin ei tietenkään ole, vaan korruption ehkäisemiseksi on tarpeen selventää esimerkiksi esteellisyyden käsitettä lainsäädännöllä. Myös lahjojen ja muiden etujen vastaanottamista koskevia sääntöjä täsmennetään, kansanedustajien sidonnaisuuksien ilmoittaminen tehdään pakolliseksi ja ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan. Tämä työ saadaan loppuun huhtikuun loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Kansanvalta kohtaa yhteiskunnassamme tänä päivänä muitakin haasteita. Äänestysaktiivisuus on ollut laskussa jo vuosikymmeniä ja osallistuminen päätöksentekoon on eriarvoistunut. Varsinkin nuorten äänestysaktiivisuus on vanhempia selkeästi alhaisempaa. Edustuksellisen demokratian toteutumiseen kuuluu, että päättäjät toimivat kansalaisten vaaleissa antaman valtakirjan varassa. Vuoden 2014 EU-vaalien äänestyspäivät ovat jo kahden kuukauden kuluttua. EU-vaalien merkitystä ei voi olla liikaa korostamatta. Toivonkin, ettei vuoden 2009 vaalien passiivisuus toteudu tällä kertaa.

Eri väestöryhmien väliset erot poliittiseen järjestelmään kiinnittymisessä ja poliittisessa osallistumisessa ovat viime vuosikymmeninä selvästi kasvaneet. Työttömyyden, toimeentulon, koulutuksen ja syrjäytymisen on osoitettu vaikuttavan kansalaisten osallistumisaktiivisuuteen. Selkeänä vaarana on, että juuri ne, kenellä on eniten voitettavaa politiikkaan osallistumisella, luottavat siihen kaikkein vähiten.

Vaikka kiinnostus perinteiseen vaikuttamiseen puoluepolitiikan kautta on vähentynyt, ovat kansalaiset kiinnostuneita uudentyyppisistä vaikuttamisen kanavista. Edustuksellisen demokratian rinnalla tarvitaan erilaisia uusia tapoja politiikan sisällön luomiseen ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa verkoissa vaikuttaminen, kuten sosiaalinen media.

Syrjäytymisriskissä olevien, kuten vammaisten ja ikääntyneiden, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Kaikkia keinoja ottaa nuoret mukaan yhteiseen päätöksentekoon ei ole vielä otettu käyttöön. Jo pienten lasten mielipiteet on otettava huomioon leikkipaikkoja tai päiväkoteja suunniteltaessa. Myös nuorten mielenkiinto omaa elinpiiriä koskevista asioista lisääntyy, kun tarjolla ei ole vain näennäisvaltaa, vaan aito mahdollisuus esimerkiksi nuorisovaltuustojen kautta tehdä omaa elinpiiriä koskevia päätöksiä. Uuden vanhuspalvelulain myötä vanhusneuvostot tulevat pakollisiksi jokaisessa kunnassa. Tämä parantaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia ikääntyneitä koskevan päätöksenteon valmistelussa ja laadun arvioinnissa.

Arvoisa puhemies! Demokratian vaaliminen ja kehittäminen edellyttää osaamista. Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi YK:n suositusten mukaisesti. Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista, ja ihmisoikeuskasvatus tulisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumista.

Demokratiaa ei kuitenkaan voida pohtia vain itsenäisenä asiana, vaan yhteiskunnan sosioekonominen kehitys vaikuttaa siihen suoraan. Parasta demokratiaa vahvistavaa politiikkaa onkin se, että me päättäjät huolehdimme tiedon lisäämisen ohella parhaalla mahdollisella tavalla työllisyydestä, köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Näin varmistamme sen, että jokaisella suomalaisella on tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.