SOTESOLMU AUKESI

Kolumniarkisto,Kolumnit

Meän Torniolaakso

Kehysriihen kynnyksellä eduskuntapuolueet toivat julki parin viikon tiiviin yhteistyön tuloksen: sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen yhdessä hyväksytyn mallin. Uudessa mallissa Suomeen tulisi viisi sote-aluetta. Lappi olisi tässä mallissa osa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvaa sote-aluetta.

 

Miksi sitten on tarpeen ravistella rakenteita sosiaali- ja terveydenhuollossa? Moni kysyy, miksi näperrellään rakenteen kanssa, kun ihmiset haluavat jonottamatta lääkäriin? Rakenteellinen uudistus on kuitenkin väline parempiin palveluihin. Nopea avun saaminen on paitsi inhimillisesti myös kansantalouden ja kuntatalouden kannalta järkevää.

 

Sote-palveluiden järjestämisvastuullisia tahoja on Suomessa lähes 200. Se on aivan liikaa. Tämä on johtanut siihen, ettei rakenne ja sen myötä toiminta ole ollut kunnolla kenenkään ohjauksessa. Tästä kärsii ennen kaikkea yksittäinen kansalainen, joka jää ilman vaikkapa uusimman tutkimustiedon hyötyä, kun tieto ei kulje tai se jää matkan varrelle. Kun uudessa järjestelmässä yksi taho ottaa vastuulleen toiminnan suunnittelun järkevällä ja tehokkaalla tavalla, kansalaisen palveluketju on paremmin turvattu niin sosiaali- kuin terveydenhuollon sisällä kuin myös niiden välillä.

 

Lisäksi suuret alueet tuovat vankat hartiat järjestää erityistasonhoitoa, hoitaa rahoitus, rekrytoida henkilökuntaa ja huolehtia perustason palveluista. Lisäksi mukana olisivat myös sosiaalipalvelut. Uuden mallin myötä hallintomallina olisi kuntayhtymä, järjestämisvastuu palveluista sote-alueella ja tuottamisvastuu edelleen kunnissa. Sosialidemokraateille on myös tärkeää, että mallilla tavoitellaan ykskantaan parempia palveluita, ei terveydenhuollon yksityistämistä ja bisnestä yhteisillä rahoilla.

 

Valitettavasti keruu poliittisista irtopisteistä on alkanut. Kunniamainintojen sijaan korostaisin sopimuskulttuurin paluuta suomalaiseen politiikan tekoon. Kiitos kuuluu yhtä lailla kaikille päätöksen teossa mukana olleille hallitus- ja oppositiopuolueille. Sotesolmun aukeaminen oli työvoitto peruspalveluministeri Huoviselle sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille, jotka ovat valmistelleet uudistusta. Tunnen myötätuntoa myös kuntien suuntaan; kunnat joutuvat jälleen kerran lausumaan sotesta nyt hyväksyttyjen linjausten pohjalta.  Lakiesitys tuodaan syksyllä eduskunnan käsittelyyn ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta ja uudet organisaatiot aloittaisivat toimintansa vuoden 2017 alusta.

 

Jokainen päätöksessä mukana ollut puolue joutui joustamaan omista tavoitteistaan: vain sillä tavalla syntyi kompromissi, jota asiantuntijakaarti on kiitellyt vuolaasti. On hienoa, että poliittisten kynnyskysymysten yli voitiin katsoa tulevaisuuteen ja hyväksyä raamit mallille, jossa on avaimet aidosti parantaa palveluita. Malli turvaa kuntalaisten yhtenäiset oikeudet palveluihin, antaa vankat hartiat erityishoidolle ja kaventaa terveyseroja. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että suurin hyötyjä uudistuksessa on suomalainen veronmaksaja, jonka palvelut nyt turvataan.

 

Valmista ei vielä kuitenkaan tullut näin helposti. Monta kysymystä on edelleen auki ja ne tarkentuvat lainvalmistelun myötä. Uudistuksen onnistuminen vaatii yksityiskohtien tarkkaa läpikäymistä. Pidän päätöstä kuitenkin loppuvaalikautta ajatellen tärkeänä etappina, jonka jälkeen myös hallituksen ja opposition vuoropuhelu sote-uudistuksesta on toivottavasti täysin uudella tasolla. Nyt voimme puhua tärkeästä asiasta samalla nuotilla.

 

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja