Kehysratkaisun jälkipuintia

Kolumniarkisto,Kolumnit

Uusi-Rovaniemi

Tämän kevään poliittisesti kovin ponnistus on ollut kehysratkaisun aikaansaaminen. Lähtökohta ei ollut hääppöinen, koska valtion tulot eivät ole vuosiin riittänyt menojen kattamiseen ja vyötä oli kiristettävä. Hallitus joutuikin pakon edessä leikkaamaan menoja ja kiristämään veroja. Päätökset ovat tuntuneet jokaisen kukkarossa.

SDP on puolustanut oikeudenmukaisuuden linjaa hallituksessa. Perintö- ja pääomaveroja nostamalla sekä säätämällä solidaarisuus vero pysyväksi olemme vaatineet myös suurituloisten osallistumista talkoisiin. Pienituloisista olemme huolehtineet parantamalla työtulo- ja perusvähennystä sekä nostamalla peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Mikäli SDP olisi ollut hallitustyön ulkopuolella, pienituloiset olisivat joutuneet kantamaan taantumassa vieläkin suurempaa taakkaa. Nyt olemme vaatineet vastuuta myös niiltä, joilla menee mukavasti.

 

Kehysratkaisut sisälsivät myös vaikeita päätöksiä kuten lapsilisien leikkaukset, indeksien jäädyttäminen tai työttömyysturvaan tehtävä 50 miljoonan euron leikkaus. Lapsilisiä leikataan siten, että syntyvä säästö on 110 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa jokaisen lapsen osalta noin 8 euroa kuukaudessa. SDP esitti mallia, jossa lapsilisät olisi asetettu verolle, mutta samanaikaisesti niihin olisi tehty tasokorotus. Tämä esitys ei saanut kannatusta. Valtion maksuosuuteen tehtävä 50 miljoonan euron säästö ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kohdistetaan suurituloisille. Lappilaisittain tärkeää oli, ettei matkailua ja kaupan alaa rokotettu arvonlisäveron korottamisella.

Ratkaisujen myötä tärkein tavoite saavutettiin eli velkaantuminen saatiin taittumaan; hitaasti mutta varmasti suunta kääntyy ja viestimme luottoluokittajille on, että Suomi hoitaa asiansa tälläkin kertaa. Asialla on iso merkitys oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tulevia sukupolvia kohtaan. Myös lyhyellä aikavälillä sillä on merkitystä suurelle osalle suomalaisista asuntolainan maksajista, millä korolla he lainaansa lyhentävät.

 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se seikka, että taloutta vauhditetaan 600 miljoonan euron kasvupaketilla. Tämä on tarpeen, koska Suomessa kaikki viennin kivijalat ovat murroksessa: digitalisoinnin myötä painopaperin kysyntä on vähentynyt ja tämä on johtanut työpaikkojen vähenemiseen. Tuorein esimerkki on Stora Enson paperikoneen sulkeminen Veitsiluodossa. Nokian matkapuhelinten kysynnän hiipuminen on vienyt työpaikkoja eripuolelta Suomea.

 

Toisaalta meillä on positiivisia näkymiä biometsätaloudessa, puurakentamisessa, sellu- ja kartonkialalla, cleantechissä ja monilla muilla aloilla. Kasvupaketista löytyykin tukea mm.  kasvuvaiheen yrityksille, infrahankkeisiin, korjausrakentamiseen, asuntorakentamiseen sekä arktisen osaamisen vahvistamiseen.

Kehysratkaisu piti sisällään myös rakenteellisia uudistuksia, joilla hyvinvointivaltio taataan myös tuleville sukupolville. Näistä ratkaisuista tärkein on Sote-sopu, joka opposition kanssa yhteistyössä saatiin aikaan. Kuuden puolueen hallitukselle ei povattu ruusuista tietä. Vaikea tie se on ollutkin ja maaliskuusta lähtien viisi puoluetta jatkoi hallituksessa mukana kantamassa vastuuta Suomen tulevaisuudesta.

 

Johanna Ojala-Niemelä

kansaedustaja