Lapin Radion pakina 23.10.2014

Kolumniarkisto,Kolumnit

Lapin Radion pakina 23.10.2014

Hyvät radion kuulijat,

 

Kokoomus on viime päivinä kunnostautunut yksityisen terveysbisneksen sanan saattajana ja vaatinut näiden aseman vahvistamista palveluiden tuottamisessa. SDP ei tätä iltalypsyä hyväksy, vaan haluamme, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan jatkossakin kuntavetoisesti. Ihmisten terveyden hoitamisesta ei saa tulla kauppatavaraa. Hetken kuluttua sote uudistuksesta lisää tällä taajuudella.

 

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat sopivat maaliskuussa 2014 periaatteista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan. Sote uudistus on iso ponnistus kansallisesti ja siksi on ollut tärkeää, että valmistelussa on ollut mukana hallituksen lisäksi myös oppositio. Myös se seikka, että lain valmistelu jatkuu yli vaalikauden, puolsi tätä näkökohtaa.

 

Kuten tiedämme, Uudistuksessa Suomeen muodostetaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta (sote-alue), joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sote-alueet ovat hallinnollisesti kuntayhtymiä ja ne pohjautuvat nykyisen viiden yliopistosairaalan pohjalle muodostuneisiin erityisvastuualueisiin.

 

Sote-uudistuksen perusratkaisu on yhdenmukainen koko maassa. Lapin kunnat tulevat kuulumaan sote-alueeseen, jonka perustana ovat Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat kunnat. Kuntia on yhteensä 68 kappaletta ja näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 51 % koko maan pinta-alasta. Väestöosuus sen sijaan on vain 14 % (n. 730 000 asukasta).

 

Sote-alueet eivät lähtökohtaisesti tuota itse palveluja, vaan siitä vastaavat sote-alueen määrittämät kunnat ja kuntayhtymät. Nämä kunnat ja kuntayhtymät tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pääsääntöisesti omana toimintanaan, mutta ne voivat myös käyttää oman toiminnan rinnalla ostopalveluja, joita hankitaan yrityksiltä ja järjestöiltä.

 

Koska Lapissa on pitkät etäisyydet ja harva asutus, niin erityistä huomiota on kiinnitettävä lähipalveluihin ja niiden turvaamiseen. Lakiluonnoksessa on erillinen säännös palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Sen lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen. Palvelujen keskittämiselle tulee olla laissa erikseen määritellyt kriteerit.

 

Tuleva malli mahdollistaa lähipalvelujen toteuttamisen nykyistä paremmin, koska voimavarat kootaan suuren sote-alueen lisäksi nykyistä merkittävästi suuremmiksi tuottamisvastuualueiksi. Tällöin henkilöstön työpanosta voidaan käyttää tasaisemmin koko alueen väestön hyödyksi. Lähipalvelujen toteuttamisessa on myös mahdollista hyödyntää uudenlaisia keinoja, kuten liikkuvia tai sähköisiä palveluja. Pitkien etäisyyksien vuoksi Lapissa tehdään yhteistyötä terveydenhuollossa myös Ruotsin ja Norjan kanssa. Tämän yhteistyön tulee olla mahdollista jatkossakin. Luonnollisesti saamenkielisten sosiaali- ja terveys palvelujen saatavuus on turvattava.

 

Sote-uudistuksen lisäksi myös päivystysasetus on puhuttanut erityisesti Meri-Lapin alueella. Päivystysasetuksella pyritään kokoamaan päivystystoimintaa, kirurgista päivystystoimintaa sekä synnytystoimintaa siten, että kaikilta näitä toimintoja hoitavilta yksiköiltä edellytetään samoja asioita. Kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuuden takaamisesta.

 

Huolen kohteena on ollut synnytysten jatkuminen Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Pienten synnytyssairaaloiden puolesta on tehty myös kansalaisaloite, joka tulee eduskunnan käsiteltäväksi lähiaikoina. Vaikka valtakunnan mittakaavassa kotoisasti Länskä on Suomen toiseksi pienin synnytyssairaala, niin Lapin mittakaavassa Kemissä syntyy Lapin lapsista lähes puolet. Viime vuonna synnytyksiä oli reilut 600. Rajan läheisyyden johdosta muutamia synnyttäjiä on tullut Pohjois-Ruotsista, mutta määrät eivät ole suuria.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on hyvin varustautunut laadukkaiden synnytysten näkökulmasta ja täyttää uuden asetuksen kriteerit muilta osin paitsi siinä, että synnytysten määrä on pieni. Tämä luonnollisesti johtaa siihen, että yhden synnytyksen kustannukset ovat varsin korkeat. Pohjois-Suomen alueella matkat ovat kuitenkin pitkiä.

 

Oulun yliopistolliseen sairaalaan on Kemistä yli 100 kilometriä. Kiireellisen hoidon asetuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan toimintaan, vaikka synnytysten lukumäärä olisi alle 1000 synnytystä, jos palveluiden saavutettavuus sitä edellyttää. Jos jossakin päin Suomea, niin erityisesti Lapissa poikkeuspykälälle on käyttöä. Tästä määrällisestä vähimmäistavoitteesta voidaan poiketa maantieteellisten syiden vuoksi ja tässä asiassa ministerin on syytä kuulla alueen ääntä. Laadulliset kriteerit on toki täytettävä ja niistä ei tule lipsua.

 

Tässä Johanna Ojala-Niemelä

eduskunta.