Sokli investointivetoisen talouspolitiikan kärkeen

Kolumniarkisto,Kolumnit

Demokraatti 27.10.2014

Sokli investointivetoisen talouspolitiikan kärkeen

 

Suomen talouden harmittomana alkanut sivuluisu on muuttumassa pitkäksi ja kiihtyväksi pudotukseksi kohti tuntematonta. Keskustelua hallitsevat vaihtoehdot valtiojohtoisesta elvytyksestä tai julkisen sektorin supistamisesta. Hallitus on tehnyt kumpaakin. Kokoomus, pääministeri Stubbin johdolla, vaatii julkisen sektorin rajua supistamista. Kaveri näille puheille löytyy Keskustan Sipilästä, joka on niin ikään ehdottanut rajua supistamista julkiselle sektorille ja sitä kautta suomalaisten palveluihin.

 

Toimenpiteitä kansantalouden oikaisemiseksi on tehty. Konsensuksella on saatu aikaiseksi maltillinen palkka- ja eläkeratkaisu. Yrityksiä puolestaan on rohkaistu työllistämään ja investoimaan mm. yhteisöveroa laskemalla. Näyttää kuitenkin siltä, ettei se ole tuonut toivottua vastakaikua. Nyt on investointien vuoro.

 

Näen, että olemme päässeet vasta alkuun siinä investointivetoisessa talouslinjassa, jota puheenjohtaja Rinteen johdolla on ajettu. Nyt tulisi olla rohkeutta katsoa kauas ja tehdä pitkälle tulevaisuuteen luotaavia investointeja.

 

Soklin kaivosradan osittainen rahoittaminen voisi olla alkusysäys uudelle, valtiojohtoiselle teollisuuspolitiikalle. Soklin fosforiesiintymä löytyi jo vuonna 1967 ja tänä päivänä se on yksi tutkituimmista malmiesiintymistä Suomessa. Kaivoshankkeen toteutuminen on kuitenkin antanut odottaa itseään. Yara Suomi Oy:llä on nyt todellinen yritys avata fosforimalmikaivos Savukosken Sokliin. Hankkeen hyvä puoli ja samalla rasite on sijainti. Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja pääosin rakentamatonta. Toisaalta sijainnin syrjäisyys nostaa tarvittavien investointien kustannuksia. Kaivoshankkeen eteneminen edellyttää valtion mukaantuloa infran rakentamiseen.

Hankkeella olisi merkittävä työllisyysvaikutus Itä-Lapissa ja erityisesti Savukosken kunnan alueella. Kaivostoiminnan suoran työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan 200 henkeä ja välillisen vaikutuksen 450 henkeä. Rakennusaikana projekti työllistäisi 600 henkeä.  Kaivoksen tuotteiden kuljetus edellyttää rautatien rakentamista, sillä suurien rikastemäärien kuljettaminen maantiekuljetuksina olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen ei ole realistista.

Kaivoshankkeen suunnittelu, toteutus ja läpivienti vaativat aina hyvää pohjatyötä, riskien hallintaa ja eri intressiryhmien tavoitteiden huomioimista ja yhteensovittamista. Erityisesti se on tärkeää Lapissa, jossa erämaata riittää, mutta toisaalta alueita tarvitaan myös muiden elinkeinojen harjoittamiseen sekä luonnonarvojen ylläpitämiseksi.

Soklin kaivoshankkeen tulisi toimia uuden kaivospolitiikan suunnannäyttäjänä: hankkeena, joka todella jo suunnitteluvaiheessa huomioi paikallisen väestön mielipiteet sekä muut alueella toimivat elinkeinot. Esimerkiksi vesienhallinta tulisi Talvivaaran virheistä oppien hoitaa niin, että taimen voisi nousta Nuorttijoen vesistöön jatkossakin.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja