TYÖTÄ, KASVUA JA YRITTÄJYYTTÄ TUETTAVA

Kolumniarkisto,Kolumnit

TYÖTÄ, KASVUA JA YRITTÄJYYTTÄ TUETTAVA

Kolumni Kemi-Tornio lehdessä

Kuluneella viikolla eduskunnassa äänestettiin opposition laatimasta välikysymyksestä liittyen työllistymisen ja kasvun edellytyksiin Suomessa. Oppositio puuttui ajankohtaiseen aiheeseen, sillä työttömyys on kasvamaan päin. Vaikka aika on haastava, niin mahdollisuuksiakin kuitenkin löytyy.

Meri-Lapin talousalueelle myönteinen signaali oli, kun hallitus vast’ikään myönsi 33 miljoonan euron panostuksen nesteytetyn maakaasun tuotantoon. Sen avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa ja siten vähentää merkittävästi hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin toteuttaa Pohjoisen teollisuus Tornion Röyttän satamaan. Hankkeen työllisyysvaikutukset rakennusaikana ovat 240 henkilötyövuotta ja valmistuessaan terminaali työllistää vakituisesti lähemmäs kymmenkunta henkilöä.

Hanke parantaa Perämerenkaaren meriliikenteen valmiuksia vastata ensi vuonna voimaan tulevien rikkopäästörajojen asettamiin haasteisiin tarjoamalla nesteytettyä maakaasua myös laivojen polttoaineeksi. Plussaa oli myös se, että SDP:n toimesta hallitus torppasi hakemuksen Itämeren nimeämiseksi typpipäästöjen erityisalueeksi. Ratkaisulla puolustettiin elinkeinoelämää ja suomalaista palkansaajaa. Jos ns. Neca-hakemus olisi hyväksytty, vaarana olisi ollut elinkeinoelämän kilpailukyvyn rapautuminen ja työpaikkojen menetykset.

Ennen joulua eduskunnassa tulemme vielä äänestämään Fennovoiman ydinvoimaluvasta Pyhäjoelle. Mielestäni meidän tulee pitää energiapaletti monipuolisena. Meillä on Lapissa hyvin energia intensiivisiä aloja, kuten metalli- ja metsäteollisuus, ja teollisuuden energian saanti on syytä turvata. Sen vuoksi tulen äänestämään luvan puolesta, kuten edelliselläkin kerralla vuonna 2010. Tuolloin Simon kunta oli vielä mukana paikkakuntakohtaisessa vertailussa, yhtiön pohtiessa sijaintipaikkakuntaa, mutta vaikka Pyhäjoki veti pidemmän korren, niin uskon hankkeen säteilevän positiivisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Lappiin asti.

Viime viikolla pääministeri antoi tiedonannon Talvivaaran kaivoksen konkurssista. Harmillista Talvivaaran toiminnassa on, että sen virheet, laiminlyönnit ja osaamattomuus uhkaa viedä maineen kymmeniltä muilta kaivosyrityksiltä, joissa asiat hoidettu asiallisesti. Tällaisesta kaivoksesta esimerkkinä käy Keminmaan Elijärvi. Outokumpu Chrome Oy:n omistama kromikaivos on tuonut leivän monen lappilaisen perheen pöytään jo vuosikymmeniä. Myös Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Sodankylän Kevitsan kaivoksen voi lukea samaan joukkoon. Pohjois-Suomen tulevaisuudelle virhetoiminnan yleistäminen kaikkia kaivoksia koskevaksi olisi erityisen haitallista, sillä kaivokset ovat antaneet elämänuskoa ja toimeentuloa sadoille ja sadoille perheille Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Myös liikennepolitiikan tulee tukea kestävällä tavalla talouden rattaiden pyörimistä ja työllisyyttä. Väyläinvestointien investointikulut kohdistuvat suoraan suunnittelu-, ja rakennustöihin valittavien yritysten liikevaihtoon, arvonlisäykseen sekä työvoimapanokseen. Pohjoiselle tärkeitä liikenneyhteyksiä ovat valtatie 4 Oulun ja Kemin yhteysväli sekä Muonion ja Kilpisjärven välisen tieyhteyden perusparannus valtatie 21:llä. Nyt nämä hankkeet olisi edullista toteuttaa, kun työvoimaa on hyvin tarjolla ja haetaan taloutta elvyttäviä toimenpiteitä.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja