SOTE-UUDISTUS SAATAVA YHDESSÄ MAALIIN

Kolumni Lounasi-Lappi

Suurten ja pientenkin puolueiden yhteisymmärrys sosiaali- ja terveyspalveluita uudistavan sote-uudistuksen perusratkaisusta on hyvä osoitus siitä, että isoissa asioissa löytyy yksimielisyyttä, kun sitä tarvitaan. Puolueiden yksimielisyys on pysynyt hyvin koossa viime kevään puoluejohtajien sovusta lähtien. Kaikkien puolueiden yhteinen ohjausryhmä huolehti vielä kesäkuussa siitä, että sopua tulkittiin samalla tavalla.

Tämän jälkeen Kokoomus on ryhtynyt tulkitsemaan sopimusta aivan omalla tavallaan ja pyrkinyt irrottautumaan jo yhdessä sovitusta. Tätä ei pääministeripuolueelta odottaisi. Toivottavasti pyrkimyksenä ei ole lykätä uudistusta tai heikentää julkista kunnallista palvelutuotantoa. Kilpailuttamisen kierre, jossa julkiset toimijat joutuisivat kilpailuttamaan hankkiessaan omat palvelut, kävisi kalliiksi kansalaisille.

Ehdotettu malli on saanut laajasti kannatusta ja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että sosiaali-ja terveydenhuolto tarvitsee perusremontin. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea vallitsee palveluiden saatavuudessa ja laadussa liian suuret erot, joita ei tule hyväksyä. Meidän on myös varauduttava väestön ikääntymiseen ja siitä huolimatta, että ikäihmiset ovat aikaisempaa terveempiä, niin luonnollisesti palveluiden tarve tulee lähivuosina kasvamaan.

Nykyisessä mallissa on noin 200 eri organisaatiota, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista julkisella puolella. Tämä osaltaan on johtanut hajanaiseen, epäselvään ja osittain tehottomaankin palvelurakenteeseen. Uudistuksessa Suomeen muodostetaan viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sote-alueet ovat hallinnollisesti kuntayhtymiä ja ne pohjautuvat nykyisen viiden yliopistosairaalan pohjalle muodostuneisiin erityisvastuualueisiin. Lapin kunnat tulevat kuulumaan sote-alueeseen, jonka perustana ovat Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat kunnat.

Sote-alueet eivät tuota itse palveluja, vaan siitä vastaavat sote-alueen määrittämät kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti omana toimintana, mutta ne voivat myös käyttää oman toiminnan rinnalla ostopalveluja, joita hankitaan yrityksiltä ja järjestöiltä. Uudistuksessa on tärkeää turvata, että palvelut ovat lähellä ihmistä. Kun Lapin kunnat jatkossa kuuluisivat sote-alueeseen, jossa olisi 68 kuntaa edustettuna, niin on huolehdittava siitä, ettei demokratiavajetta pääse syntymään. Myös pienten kuntien ääni on kuuluttava päätöksenteossa.

Myös päivystysasetus on puhuttanut erityisesti Meri-Lapin alueella. Päivystysasetuksella pyritään kokoamaan päivystystoimintaa, kirurgista päivystystoimintaa sekä synnytystoimintaa siten, että kaikilta näitä toimintoja hoitavilta yksiköiltä edellytetään samoja asioita. Tavoitteena on potilasturvallisuuden takaaminen.

Huolen kohteena on ollut synnytysten jatkuminen Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Pienten synnytyssairaaloiden puolesta on tehty myös kansalaisaloite, joka tulee eduskunnan käsiteltäväksi lähiaikoina. Vaikka valtakunnan mittakaavassa kotoisasti Länskä on Suomen toiseksi pienin synnytyssairaala, niin Lapin mittakaavassa Kemissä syntyy Lapin lapsista lähes puolet. Viime vuonna synnytyksiä oli reilut 600.

Länsi-Pohjan keskussairaala on hyvin varustautunut laadukkaiden synnytysten näkökulmasta ja täyttää uuden asetuksen kriteerit muilta osin paitsi siinä, että synnytysten määrä on pieni. Tämä johtaa siihen, että yhden synnytyksen kustannukset ovat varsin korkeat. Pohjois-Suomen alueella matkat ovat kuitenkin pitkiä. Oulun yliopistolliseen sairaalaan on Kemistä yli 100 kilometriä.

Kiireellisen hoidon asetuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan toimintaan, vaikka synnytysten lukumäärä olisi alle 1000 synnytystä, jos palveluiden saavutettavuus sitä edellyttää. Jos jossakin päin Suomea, niin erityisesti Lapissa poikkeuspykälälle on käyttöä. Tästä määrällisestä vähimmäistavoitteesta voidaan poiketa maantieteellisten syiden vuoksi ja tässä asiassa ministerin on syytä kuulla alueen ääntä.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja