Luodaan työtä ja maksetaan veroja

Kolumniarkisto,Kolumnit

Lounais-Lappi 16.1.2015

 

Lasten sadussa Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä laulettiin: ” Tee työtäs laulellen”. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Se turvaa paitsi ansiotason niin ennen kaikkea se antaa osallisuuden tunteen kuulua työyhteisöön ja sisältöä elämään. Entä kun työtä ei ole? Laskusuhdanteen aikana tämä on ollut kestoaihe niin valtakunnallisesti kuin täällä Meri-Lapin alueella. Suomessa oli marraskuun lopulla reilut 300 000 työtöntä mikä on 30 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lapissa työttömiä oli vähän päälle 13 000. Työttömyys kasvoi Lapissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin vuodentakaiseen verrattuna ja kasvu on hidastunut. Tämä on kuitenkin laiha lohtu.

 

Mistä sitten työtä? Tosiasia on, että työtä Suomen yrityksissä riittää. Mutta uskallusta palkata on vähemmän. Entä jos työttömyysturvaa nostava voisi työskennellä samaan aikaan? SDP:n puheenjohtaja Rinne esitti vuoden vaihteessa ajatuksen, joka muuttaisi monen työttömän elämän. Työttömyysturvasta tulisi eräänlaista palkkatukea yrityksille, jolloin kynnys työllistää madaltuisi. Työtön saisi normaalia palkkaa vastaavan summan tililleen, mutta työnantaja maksaisin palkkakulusta vain osan. Kriittinen voi kysyä, luommeko samalla vain uuden tukimuodon yrityksille. Ajat ovat huonot ja lääkkeitä vähän, joten uusia ajatuksia ei pidä heti tyrmätä. Kenties tämä olisi kokeilunarvoinen asia.

 

Vuodenvaihteessa moni taksa, maksu, vero ja prosentti muuttui. Verotus kiristyy, koska se on osa valtion talouden tasapainottamisen taakkaa. Etuuksien minimaaliset korotukset ja jopa leikkaukset tuntuvat kaikkien kukkaroissa. Palkat nousevat vain hivenen ja ostovoima laskee. Erityisen suosittua on huokailla korkeaa verotusta ja kirota verokarhua joka vie palkasta ison siivun.

 

Joskus on syytä pysähtyä oikein miettimään, mitä kaikkea yhteisesti kerätyillä verovaroilla kustannetaan. ” En ole koskaan käyttänyt yhteiskunnan palveluita – enkä käytä”. Tätäkin kuulee joskus uhottavan. On vaikeaa kuvitella sellaista kansalaista löytyvän, joka ei ikinä ole astunut verorahoilla tehdylle tielle, saatikka katulampun alle. Ei kuuna päivänä tarttunut terveyskeskuksen oven ripaan. Sellainen, jonka lapsi ei ole kouluja käynyt tai päivähoidossa ollut. Ei koskaan lonkka murtunut tai olkapää reistannut. Ei poliisia, palokuntaa tai ambulanssia tarvinnut tilata. Suurin osa meistä on kuitenkin jokusen kerran näitä palveluita käyttänyt tai mielessään hiljaa kiittänyt, että sellaiset ovat olemassa, vaikkei tarvetta omalla kohdalla olisi ollutkaan.

 

Viime vuonna saimme lukea kahta ääripäätä edustavan suomalaisen suhtautumisesta veroihin. Supercell-peliyhtiön perustajat kertoivat maksavansa mielellään verot Suomeen, koska ovat saaneet uralleen ja elämälleen täällä niin hyvät lähtökohdat. Joulukuussa muuan vuorineuvos kertoi muuttavansa Portugaliin veroja pakoon ja vievänsä verorahoilla koulutetut lapsensa mukanaan. Ettei vaan tarvitsisi maksaa veroja. Saman tempun teki keväällä Björn ”Nalle” Wahlroos muuttamalla edullisemman verotuksen perässä Ruotsiin.

 

Mielestäni veropakolaisuutta on suitsittava ja tähän valtiovarainministeriö pohtiikin parhaillaan lääkkeitä. Ei ole oikein, että yhteiskunnan tarjoamat edut otetaan vastaan, mutta verot laistetaan. Kohtuullinen verotaakka on mielestäni perusteltu, kun sitä vastaan on tarjota hyvät palvelut. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja