Panostetaan perheen pienimpiin

Kolumniarkisto,Kolumnit

kolumni Uusi Rovaniemi

 

Viime viikolla käsittelimme eduskunnassa uutta varhaiskasvatuslain kokonaisuutta. Lailla uudistetaan ja modernisoidaan yli 40 vuotta vanhaa päivähoitolakia ja -asetusta. Tarkoituksena on tehdä muutoksia jatkumona sille hallinnonalan siirrolle, joka on jo toteutettu osana hallitusohjelmaa, ja ensimmäisenä vaiheena nyt esitetään muutoksia kohti varhaiskasvatuslakia. Laki tulee voimaan 1.8.2015.

 

Keskeisiä uudistuksia on joukko. Ensinnäkin lapselle säädetään oikeus varhaiskasvatukseen. Laissa halutaan korostaa lapsen edun huomioimista varhaiskasvatusta järjestettäessä ja suunniteltaessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan ja lakia täsmennetään varhaiskasvatusympäristöä koskevan säännösten osalta. Opetushallituksesta tulee varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto.

 

Tilastointitehtävät siirtyvät Tilastokeskukselle ja lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa. Varhaiskasvatuksen järjestäjälle säädetään velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta. Lisäksi laissa säädetään tiukemmin päivähoidon ryhmäkoosta, ja laissa säädetään myös lasten ja vanhempien osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä yhteistyöstä.

 

Varhaiskasvatuslain uudistus on ollut niin sanotusti pitkässä kuusessa. Lakia on valmisteltu jo kolme hallituskautta. Asiaa valmisteli työryhmä, joka päätyi varsin erilaisiin näkemyksiin siitä, miten varhaiskasvatusta pitäisi uudistaa. Myös talouden niukkuuden resurssit asettivat omat reunaehdot lain valmistelulle. Ilolla tervehdin uudistusta, sillä 5-vuotiaan päiväkoti-ikäisen äitinä uskon lain tuovan parannuksia päiväkoti-ikäisten arkeen. Vuoden 2012 tilaston mukaan meillä on lähes 230 000 lasta päivähoidossa, 1-6-vuotiaita lapsia, ja heitä varten säädetään nyt uudesta varhaiskasvatuksesta.

 

Uudistuksessa muutetaan lasten päivähoidosta annettua lakia niin, että lain nimike muutetaan varhaiskasvatuslaiksi. Lisäksi otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen käsite, joka korvaisi lasten päivähoidon käsitteen koko varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kattavasti. Esitys korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä sosiaalipalvelun sijaan kasvatus- ja koulutuspalveluna. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jota annetaan päivähoidossa ja jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

 

Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi päiväkotien ryhmäkoosta. Päivähoitoa koskevissa säännöksissä ei ole säädetty ryhmäkoosta päiväkodissa. Lasten ja henkilöstön välisestä mitoituksesta säädetään suhdeluvun kautta, joista säädetään päivähoitoasetuksessa. Säännösehdotuksen mukaan yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Nykyisten säädösten mukaan tämä tarkoittaisi 12:ta lasta alle 3-vuotiaiden ryhmässä ja 21:tä lasta yli 3-vuotiaiden ryhmässä, ja säännös ei tietenkään estäisi eri-ikäisten lasten ryhmien muodostamista, kunhan noudatettaisiin suhteellisuutta tämän säännöksen mukaisesti.

 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös myös lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi laadittavasta varhaiskasvatussuunnitelmasta, jossa lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksen suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitsema tuki, tukitoimet ja niiden toteuttaminen, eli nykyinen lapsen vasu korvaisi nykyisen palvelu- ja hoitosuunnitelman sekä kuntoutussuunnitelman.

 

Vielä jää tehtävää ja kehitettävää varhaiskasvatuksen saralla, mutta askel on oikean suuntainen. Olen tyytyväinen, että Rovaniemellä kahden päiväkodin, Mäkirannan ja Saarenhelmen, yksityistämissuunnitelmista on otettu aikalisä. Nyt on syytä antaa päiväkodin henkilöstölle ja lapsille työrauha.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja