Saamen kielen elvyttäminen – kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus

Johanna Ojala-NIemelän kirjallinen kysymys koskien saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaa sekä ministeri Kiurun vastaus.

KK 1159/2014 vp – Johanna Ojala-Niemelä /sd

Saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelma

Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto teki 3.7.2014 periaatepäätöksen toimenpideohjelmaksi saamen kielen elvyttämiseksi. Saamen kielen elvyttämisohjelman laatiminen ja sen toimenpiteiden toteuttaminen sisältyvät Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laajapohjainen työryhmä valmisteli ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, joka luovutettiin 2.3.2012. Ehdotusta käsiteltiin hallituksen iltakoulussa, ja periaatepäätös valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Elvyttämisohjelmasta käytiin myös saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa.

Hallitus katsoo kaikkien Suomessa puhuttavien saamen kielten aseman olevan uhanalainen. Näistä koltansaame ja inarinsaame ovat vakavasti uhanalaisia kieliä. Myös pohjoissaame on alueellisesti heikossa asemassa Vuotson ja Enontekiön alueilla. Saamen kielen luonnollisten kielenkäyttöympäristöjen säilymistä ja saamen kielen tulevaisuutta uhkaavat monet asiat, esimerkiksi yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen muutokset ja muuttoliike. Esimerkiksi saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin liittyvä rikas sanasto on vaarassa jäädä pois käytöstä.

Yksi keskeisistä haasteista kielen elvyttämisessä on riittävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen turvaaminen. Saamelaisista lapsista ja nuorista noin 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Toinen ajankohtaisimmista haasteista on eri alojen pätevien ja saamen kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten määrän turvaaminen. Saamenkielisellä medialla on niin ikään ratkaiseva rooli saamen kielten säilyttämisessä ja kielitaidon kehittämisessä. Saamenkielisiä mediasisältöjä on kuitenkin tarjolla vain vähän eri ikäryhmille ja vähiten puhutuille saamen kielille.

Hallitus asettaa periaatepäätöksessään tavoitteeksi, että kaikkien kolmen saamen kielen elpymisessä on tapahtunut selvää edistymistä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi periaatepäätöksessä listataan 25 toimenpidettä, joilla tavoitteeseen aiotaan päästä. Toimenpidelista on kunnianhimoinen, ja niin pitääkin olla. Niissä ehdotetaan mm. saamenkielisen opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön kehittämistä, mediasisältöjen ja rajat ylittävän mediayhteistyön lisäämistä saamen kielellä ja saamelaistaiteen ja -kulttuurin vahvistamista ja tunnettavuuden lisäämistä. Listassa on useita toimia, joilla saamen kielet tulisivat entistä paremmin osaksi arkipäiväistä kanssakäymistä ja viranomaistoimintaa.

Toimenpiteissä on arvioitu niiden kustannusvaikutukset ja toteuttamisaikataulu. Toimenpiteet rahoitetaan osin suuntaamalla olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen, mutta osa toimenpiteistä edellyttää määrärahalisäyksiä valtion talousarvioon.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten saamen kielen kehittämisen toimenpideohjelma on lähtenyt liikkeelle,

millaisia toimia on nyt tehty tai aloitettu ohjelman puitteissa ja

miten ministeri arvioi vaikean taloustilanteen vaikuttavan saamen kielen kehittämiseen tarkoitettuihin määrärahoihin seuraavina vuosina?

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2015

Johanna Ojala-Niemelä /sd

Eduskunnan puhemiehelleEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1159/2014 vp:

Miten saamen kielen kehittämisen toimenpideohjelma on lähtenyt liikkeelle,

millaisia toimia on nyt tehty tai aloitettu ohjelman puitteissa ja

miten ministeri arvioi vaikean taloustilanteen vaikuttavan saamen kielen kehittämiseen tarkoitettuihin määrärahoihin seuraavina vuosina?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on sitoutunut 3.7.2014 hyväksymässään periaatepäätöksessä toimenpideohjelman toteuttamiseen saamen kielen elvyttämiseksi. Periaatepäätökseen sisältyvillä toimenpiteillä hallitus pyrkii osaltaan suojelemaan Suomen alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria sekä edistämään niiden asemaa siten kuin Suomen kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vähemmistöjen suojelua koskevat velvoitteet edellyttävät. Toimenpideohjelma määrittelee tavoitetilaksi, että kaikkien kolmen saamen kielen elpymisessä on tapahtunut selvä muutos vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että kielenpuhujia on vuonna 2025 selvästi nykyistä enemmän sekä saamelaisten kotiseutualueella että muualla Suomessa. Saamen kielet näkyvät ja kuuluvat Suomessa ja niitä käytetään julkisissa palveluissa. Saamen kielen elvyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset tulevat näkyviksi vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana. Saamen kielten elpyminen edellyttää saamelaisten aloitteellisuutta ja pitkäjänteistä työtä oman kielensä ja identiteettinsä vahvistamiseksi. Julkishallinnon vastuulla on huolehtia siitä, että lainsäädäntö, rahoitus ja muut toimenpiteet tukevat kielen elpymistä.

Toimenpideohjelmalla on tarkoitus vahvistaa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa, kehittää saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisätä viranomaisten ja julkisyhteisöjen saamen kielen käyttöä. Lisäksi sillä vahvistetaan saamelaistaiteen ja saamelaiskulttuurin tukea sekä järjestöjen kielityötä. Ohjelman toimenpiteille on esitetty kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Toimenpideohjelman toteuttaminen on käynnistetty useiden toimenpiteiden osalta. Kielipesätoiminnan vahvistamiseksi ja laajentamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut saamelaiskäräjiä yhteensä 750 000 eurolla vuonna 2014. Näiden määrärahojen tuella saamelaisten kotiseutualueella toimii tällä hetkellä yhteensä seitsemän kielipesää. Lisäksi määrärahoilla on kielipesätoimintaa alettu laajentaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Saamenkielisen opetuksen kehittämisen toimenpiteitä ovat oppimateriaalin tuottamiseen tarkoitettujen määrärahojen lisääminen 290 000 eurosta 500 000 euroon vuodesta 2013 vuoteen 2015 sekä saamen kielen ja kulttuurin etäopetuksen toteuttamismallien pilotointi, jonka osalta selvitystyö on alkanut helmikuussa 2015. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan kanslia on yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa käynnistänyt selvityksen siitä, voisiko ylioppilastutkinnossa lisätä mahdollisuuksia suorittaa kokeita saamen kielellä ja saamen kielestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on helmikuussa 2015 myöntänyt valtionavustuksena 200 000 euroa saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalin tuotantoa varten. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutusmäärärahojen kohdentamisessa saamen kielen ja kulttuurin opetus on yksi painopisteistä. Vuonna 2014 Opetushallitus myönsi tästä määrärahasta saamelaiskärjille 44 000 euroa saamen kielikylpyopetuksen ja saamelainen kulttuuri opetuksessa -täydennyskoulutuksiin.

Kolttasaamelaisten kieli- ja kulttuurikeskuksen perustamiseksi Kolttakulttuurisäätiö, maa- ja metsätalousministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat neuvotelleet eri toteuttamisvaihtoehdoista. Myös pääkaupunkiseudulle perustettavan saamelaisten kohtaamispaikan ja toimintakeskuksen suunnittelussa on edistytty.

Yhdenvertaissuunnittelun ja saamenkielisten palveluiden parantamiseksi sisäministeriö on julkaissut yleiset suositukset suunnitelmien sisällöistä sekä suunnitteluoppaat viranomaisille, oppilaitoksille ja kansalaisjärjestöille. Suosituksissa ja oppaissa kiinnitetään huomiota saamelaisten yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Sisäministeriö on myös kouluttanut eri alojen viranomaisia yhdenvertaisuussuunnittelussa ja järjestänyt saamelaisten yhdenvertaisuutta käsitteleviä konferensseja sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella osana kansallista syrjinnän vastaista tiedotuskampanjaa.

Periaatepäätökseen sisältyvät toimenpiteet rahoitetaan osin suuntaamalla olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen. Määrärahalisäyksiä vaativat toimenpiteet päätetään valtiontalouden kehyksissä ja vuosittaisissa talousarvioissa. Periaatepäätös linjaa valtioneuvoston tavoitetason. Saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelman seurannasta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteutumista tullaan seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja saamelaiskäräjien kanssa.

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2015

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *