Ihmiset sanoivat EI KÄY

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

 

Viime viikolla kymmenet tuhannet suomalaiset kokoontuivat Rautatientorille protestoimaan Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan. Myös Rovaniemellä vastaava STOP-mielenilmaisu sai ihmiset liikkeelle ja keräsi Lordin aukiolle reilut parisataa ihmistä puolustamaan palkkojaan leikkauksia vastaan.

 

Sipilän Hallituksen lääkkeet kilpailukyvyn korjaamiseksi ovat kovat: loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi, sairauspäivistä ensimmäinen olisi palkaton, ylityökorvaukset  puolitetaan, sunnuntaikorvaukset alennetaan  75 %:iin sekä vuosilomat lyhennetään maksimissaan 30 työpäivään.

 

Rovaniemen mielenilmauksessa läsnäolleena kävi selväksi, että suomalaiset ymmärtävät Suomen talouden vaikean tilanteen ja tunnustavat, että jotain pitää tehdä. Toinen viesti oli kuitenkin se, että taloutta pitää tasapainottaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisin keinoin. Ei voi olla niin, että pienipalkkaiset, raskasta vuorotyötä tekevät ihmiset maksavat taloustalkoista suurimman viipaleen.

 

Kolmas havainto oli, että ammattiyhdistysliike ja joukkovoima eivät ole Suomesta hävinneet, vaikka niin on välillä ennustettu. Sen osoitti ihmismassa, jonka hallituksen epäoikeudenmukainen sanelupolitiikka oli saanut liikkeelle. Mielenilmaukseen tulleet palkansaajat sanoivat hallituksen politiikalle selkeästi EI KÄY.

 

Leikkuri osuu raskaimmin hoitotyötä tekeviin, lasten parissa työskenteleviin, kaupan alan työntekijöihin, poliiseihin, kuljetusalan työntekijöihin, siivous- ja kiinteistöhuollon parissa työskenteleviin muutamia ryhmiä mainitakseni. Eli niihin ihmisiin, jotka pitävät tämän yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Ihmiset, jotka huolehtivat lapsistamme päiväkodeissa, vanhuksistamme laitoksissa ja sairaistamme sairaaloissa joutuisivat kärsimään eniten.

 

Mietitäänpä hetki. Mitä tapahtuisi, jos sairaanhoitaja ei jäisi tuplavuoroon kun ylityöstä ei enää makseta? Mitä tapahtuisi, jos poliisi ei päivystäisi enää sunnuntaisin? Miten raskaalla hoitoalalla jaksetaan, kun lomia leikataan? Vastaus on, että yhteiskunta pysähtyisi.

 

Leikkausten vaikutuksista on tehty eri aloille yksityiskohtaisia laskelmia ja keskiansiot laskevat, jos hallituksen suunnittelemat pakkolait toteutetaan, keskimäärin 2000 eurolla vuodessa. On laskettu, että muun muassa kätilöt ja bussikuskit ovat pakkopaketin suurimpia kärsijöitä. Lisäksi tuplaleikkaukset koskevat perhettä, jossa molemmat vanhemmat työskentelevät alalla, joihin leikkaukset kohdistuisivat.

 

Näiden leikkausten lisäksi hallitus tukee yksityistä sektoria julkisen kustannuksella.  Hallitus alentaa yksityisen työnantajansosiaaliturvamaksua 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. Sipilä on sanonut että tämä rahoitetaan julkisen puolen palkkoja ja lomia leikkaamalla. Hallituksen politiikan taustalla on ideologisia valintoja: julkista sektoria halutaan nujertaa ja samalla yksityistä puolta tukea. Sekä yksityistä että julkista puolta, molempia tarvitaan, mutta vastakkainasettelua ei nyt tarvita.

Jos suunta ei käänny, maksamme velkaa tästä politiikasta inhimillisen kärsimyksen ja pahoinvoinnin muodossa vielä kauan. Suomalainen yhteiskunta on ollut vahva, koska tämä viisimiljoonainen kansa on pitänyt yhtä. Luottamus ja yhteistyö ovat niin vahva ankkuri, että ne ovat pitäneet meidät paikallaan kovissakin historian myrskyissä. Tätä yhteistyötä yhteiskunnan eri eturyhmien välillä tarvitaan jatkossakin.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd.)

 

Kolumni Uusi Rovaniemi 24.9.2015