RAHA SEURAA VARAKASTA – TERVEYSEROT KASVAVAT

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeessa selvää on vain se, että kyseessä ei ole niin sanottu helppo rasti. Viime kaudella uudistus kariutui perustuslaillisiin ongelmiin, eikä valmista tullut. Viimeviikolla saimme seurata hallituskriisiksi asti edennyttä jännitysnäytelmää soten osalta.

 

Se, mitä hallituksessa puolueen puheenjohtajien toimesta yön pimeinä tunteina päätettiin, on jäänyt pitkälti arvailujen varaan. Sen vuoksi oppositio on toivonut, että hallitus antaisi pikimmiten tiedonannon asiasta. Julkisuudesta saamiemme tietojen mukaan, Lappiin tulee yksi sotealue. Lapin keskussairaala jatkaa täyden palvelun talona, mutta Länsi-Pohjan keskusairaalassa päivystykseen liittyvät tehtävät supistuvat. Vielä on jäänyt epäselväksi, minkä tehtävien osalta näin tapahtuu.

 

Uudistuksessa keskusta sai itsehallintoalueensa ja kokoomus pitkään ajaman mallinsa valinnanvapauden lisäämiseksi. Epäselväksi on jäänyt, mikä on ollut perussuomalaisten neuvotteluvoima keskustan ja kokoomuksen ristipaineessa.

 

Epäilen, että hallituksen esittelemä sote-malli ei lisää terveyden tasa-arvoa ja ihmisten hyvinvointia. Jos raha seuraa potilasta eri palveluihin on vaarana, että mallista hyötyvät eniten hyvinvoivat ja hyvätuloiset, kun taas maksajiksi jäävät vähävaraiset ja paljon sairastavat. Myös palvelujen integraatio ja saumattomat hoitoketjut uhkaavat jäädä kilpailun varjoon. SDP:n linja on ollut, että uudistuksen kivijalka on yhteisistä verovaroista rahoitetut julkiset palvelut, joita voidaan täydentää yksityisillä palveluilla. Nyt uhkana on käydä päinvastoin, että terveys uhrataan bisneksen alttarille.

 

Kansalaisen kannalta lienee yhdentekevää, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnollinen rakenne järjestetään, kunhan palvelut pelaavat ja lääkäriin pääsee kun tarvetta on. Pitkät jonot, asiakkaan pompottelu, palvelujen epätasaisuus saatavuudessa ja laadussa ovat arkipäivää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Niistä maksetaan paitsi inhimillistä, mutta myös kansantaloudellista hintaa joka päivä. Juuri hallintohimmelit tekevät sote-uudistuksesta etäisen tavalliselle ihmiselle, mutta toimivan hallinnon ja toimivien palveluketjujen kautta mahdollistuu myös laatu ja oikea-aikainen saatavuus.

 

Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä ensi vuoden talousarvio. Edustaja Mäntylä kunnostautui viime kaudella pienituloisten asioiden ajajana. Nyt hän ministerinä leikkaa ensimmäisenä heiltä. Valtioneuvoston jäsenenä Mäntylän taskussa on avaimet moneen valtion budjetin kohtaan, mikäli tahtoa löytyy. Eläkeläisten asumistuen leikkaukset, asumismenojen ja etuuksien indeksitarkistusten peruminen, kuntoutusmäärärahojen leikkaukset, keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen lakkauttaminen, sairaus- ja vanhempainpäivärahojen leikkaukset ovat päätöksiä, jotka kurittavat jo muutenkin heikossa asemassa olevia.

 

Myös työ- ja oikeusministeri Lindströmin halvaantuminen massatyöttömyyden edessä ei herätä luottamusta. Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä. Silti hallitus leikkaa työllistämisrahoista 50 miljoonaa euroa samalla, kun työttömyyden kasvusta on tulossa valtiolle yli 200 miljoonan euron lisälasku. Tässä tilanteessa on järjetöntä leikata yrittäjien starttirahoista ja palkkatukirahoista. Pienyrittäjiä on huudettu apuun, kun isot yritykset irtisanovat. Nyt pienyrittäjiksi aikovia ei kuitenkaan haluta tukea. Vetoan perussuomalaiseen työministeriin: arvioikaa uudelleen työllisyyspolitiikkanne. Suomi tarvitsee nyt työtä ja työttömät tarvitsevat työpaikkoja.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd.)

Kolumni Uusi Rovaniemi 11.11.2015