Taantumassa on tärkeää panostaa infraan

Kolumniarkisto,Kolumnit

Taantumassa on tärkeää panostaa infraan

 

Taantuma on oikea aika tehdä investointeja ja korjauksia, jotka muutenkin olisi ennen pitkää tehtävä. Liikenneyhteyksien rakentaminen ja parantaminen hyödyttää Lapin yrityksiä laajasti ja rohkenen väittää, että investoinnit maksavat itsensä takaisin taloudellisen aktiivisuuden lisääntyessä ja viennin kasvaessa. Lapin viennin arvo on jo tällä hetkellä 3,7 mrd €, joka on 6,4 prosenttia koko Suomen viennistä. Maanteiden kunto, erityisesti talvella on huolestuttava. Myös monet sillat vaativat korjauksen raskasta kalustoa kestäväksi. Tieverkoston ylläpito on myös turvallisuuskysymys. Kiireellisimmät hankkeet tällä puolella ovat VT4:n Kemi-Oulu –välin uudistaminen sekä VT 21 Tornio-Kilpisjärvi-väli.

 

Siksi onkin kummallista, että Sipilän hallitus jäädyttää kaikki liikenteen kehityshankkeet. Hallituksen liikennepoliittinen kärki on korjausvelan lyhentämisessä, mikä pitkälti rahoitetaan leikkaamalla valtiontalouden kehyksistä liikenteen kehityshankkeille suunnitellut varat. Hallituksen liikenteen kärkihankkeessa luvatut 600 miljoonan euron peruskorjausrahat päätetään ministerien kabineteissa.  Jo VR:n vuorojen leikkaajana kunnostautunut ministeri Berner, on luvannut kehittää mittariston, jolla maakuntien korjaushankkeet laitetaan järjestykseen mm. kiireellisyyden mukaan.

 

Ihmettelen Sipilän hallituksen halua kääriä ratoja rullalle ja leikata joukkoliikennetukea. Omistajaohjaukseen tarvitaan rotia; Finnairin ja VR:n toimintaa on kehitettävä niin, että se palvelee koko maan etua. Ratahankkeiden kärjessä on oltava Lapissa Laurila-Tornio –yhteyden sähköistäminen ja rautatieyhteistyö Ruotsin kanssa. Ruotsin Norrbottenissa jopa henkilöjunaliikenne ulottuu Kiirunaan ja Norjan rajalle saakka. Berner on ilmoittanut pyrkivänsä nopeuttamaan henkilöliikenteen kilpailuttamista ja VR on tässä yhteydessä kyseenalaistanut kuljetusvelvoitteensa. Yhdessä ostoliikenteen vähentämisen kanssa nämä toimenpiteet voivat heijastua Lapin henkilöliikenteeseen. Tämän vuoksi tarvitaan vahvaa edunvalvontaa, jotta henkilöliikenne, ja yöjunat aina Kolariin ja Kemijärvelle asti, kulkevat jatkossakin.

 

Viime vuosina Ruotsissa ja Norjassa varsinkin lentoliikenne on kehittynyt voimakkaasti ja molemmissa maissa on suunnitelmissa kolmen uuden maakunnallisen lentokentän avaaminen. Samaan aikaan Suomen tuoreessa lentoliikennestrategiassa esitetään useiden lentoasemien lakkauttamista, joista uhanalaisimmat ovat Kemi-Tornion ja Enontekiön lentokentät. Lapin matkailu on yksi harvoja aloja, joka kasvaa taantumasta huolimatta. Myös matkailun kehittämisen näkökulmasta toimivat liikenneyhteydet ovat avainasemassa. Miten matkailijat houkutellaan Lappiin, jos liikennöinti ilmassa, maalla ja raiteilla toimii epätarkoituksenmukaisesti ja liian harvoilla vuoroväleillä? Asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden palvelemiseksi sekä matkailijavirran kasvattamiseksi sekä kotimaisia että suoria ulkomaanreittejä Lapin kentille on kehitettävä.

 

Talvinen merenkulku ja sen turvaaminen on Lapin yrityksille elinehto. Viime hallitus panosti suurilla summilla Tornion LNG-terminaaliin. Tätä työtä on jatkettava ja saatava Kemin Ajoksen väylä syvennettyä 14 metriin kaivosteollisuuden tarpeiden mukaisesti. Juuri nyt on tehtävä ne päätökset, joilla turvataan Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky Pohjoisessa.

 

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd.)

Kolumni Kemi-Tornio-lehti 1.12.2015