Metsähallituksen kohtalo ratkeaa pian

Kolumniarkisto,Kolumnit

Metsähallituksen kohtalo ratkeaa pian

 

Metsähallituslakia on tehty pitkään ja hartaasti. Lakiesitys on edennyt eduskuntaan kovan kritiikin saattelemana. Nyt ollaan muuttamassa lakia, jolla on suuri merkitys suomalaisen kansallisomaisuuden, valtion metsien, maiden ja vesien käyttöön ja hoitoon. Sekä lain sisältö että valmisteluprosessi on herättänyt paljon kysymyksiä ja kritiikkiä. Siitä olen tyytyväinen, että keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Tiilikainen tulee henkilökohtaisesti esittelemään tämän ristiriitaisen lain eduskunnalle. Sitä vastoin pidän outona, että kansanedustajat joutuivat tätä viime viikolla aamuyön tunteina erikseen vaatimaan. On selvää, että monimutkaisen ja paljon kysymyksiä herättävän lain käsittelyyn tarvitaan ministeri vastaamaan moniin avoinna oleviin kysymyksiin. 

 

Lainmuutostarve on syntynyt EU-lainsäädännön vaatimuksista säätää Metsähallituksen markkinoilla tapahtuva toiminta kilpailuneutraaliksi. Tämä toteutetaan yhtiöittämällä valtion mailla tapahtuva metsätaloustoiminta osakeyhtiöön ja antamalla osakeyhtiölle yksinoikeus     harjoittaa valtion metsissä metsätaloutta. Toisin kuin on väitetty, EU ei vaadi yhtiöittämistä; myös muita vaihtoehtoja toteuttaa kilpailuneutraliteetti on olemassa. Lisäksi on herännyt epäilys, ettei yhtiöittäminen takaa EU-pykälien mukaista kilpailuneutraaliutta. 

 

SDP vastusti viime kaudella ja vastustaa edelleen Metsähallituksen metsätaloutoimintojen yhtiöittämistä. Lakiesityksessä hajotetaan Metsähallituksen johtamisjärjestelmää niin, että on herännyt kysymyksiä myös esityksen perustuslaillisuudesta. Metsähallitus on yhdistelmä julkisia hallintotehtäviä sekä markkinaehtoista toimintaa, jolle tunnusomaista on laissa säädettyjen yhteiskunnallisten velvollisuuksien noudattaminen sekä valtion metsien monikäyttö. Samoilla alueilla yhdistetään siis useiden eri käyttäjäryhmien intressejä. 

 

Metsähallitukselle säädetyt yleiset yhteiskunnalliset velvollisuudet täytyisi laintasolla saada koskemaan myös metsätalousosakeyhtiötä. On myös epäselvää, hyväksyy EU-kilpailuoikeus nyt viritetyn mallin kilpailuneutraaliksi tavaksi järjestää metsätaloustoiminnot valtion mailla vai seuraako tätä lakia pian vaatimus kilpailuttaa myös käyttöoikeussopimukset? 

 

Lapissa ollaan oltu aiheellisesti huolissaan. Metsähallitus on suuri työllistäjä ja maankäytön yhteensovittaminen alueilla, jota käyttävät yrittäjät, matkailijat, saamelaiset, retkeilijät, porot ja kaivosyhtiöt, vaatii taitoa ja sopimista. Lapissa on kova huoli, että hyvin toiminut keskusteluyhteys Metsähallituksen ja muiden alueiden käyttäjien välillä heikkenee. 

 

Metsähallituslain uudistamisen kokonaisuus on monimutkainen, lakia tehty jo kauan ja lain valmistelu ei ole ollut niin avointa kuin näin isossa ja tärkeässä asiassa kuuluisi olla. Tämä on herättänyt aiheellisesti närää kuten myös se, miksi perussuomalaiset ja keskustalaiset vastustivat samaista esitystä viime kaudella ja nyt seisovat sen takana. 

 

Kun suomalaisten kansallisomaisuutta, valtion maita, vesiä ja metsiä ollaan siirtämässä liikelaitoskonsernin alle, siitä seuraa mm. eduskunnan ohjausvallan heikkeneminen, päällekkäistä hallintoa, viranomaiselle säädetystä asiakirjojen julkisuusperiaatteesta luopuminen ja markkinatalousajattelun ulottaminen Metsähallitukseen. Pidän lähtökohtaisesti ongelmallisena, jos valtion vesien tai maiden hallintaoikeuksia siirretään liikelaitoksen hallintaan, pois ministeriöiden ja eduskunnan suorasta valvonnasta.  Aiheellinen huoli on myös se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Avaako järjestely ovet kansainvälisille yhtiöille päästä operoimaan valtion maa- ja vesialueille. Se ainakin on selvää, että Suomen rikkaat luonnonvarat, metsät ja puhdas vesi, herättävät varmasti kiinnostusta ulkomailla. Sen vuoksi toivon, että järki voittaisi hallituksessa tässä asiassa ja muitakin vaihtoehtoja kuin metsätaloustoimintojen osakeyhtiöittämistä punnittaisiin vielä.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja

Kolumni Lappilainen 16.12.2015