Koulutus on tärkeä asia ja niin Lapin yliopiston kuin Lapin ammattikorkeakoulun ja sen kampusten merkitys kullekin seutukunnalle on tärkeä. Rovaniemikin olisi aivan toisen näköinen, jos täällä ei olisi Lapin yliopistoa ja ammattikorkeakoulun kampusta. Ei siten ole ihme, että tämä esitys on keskusteluttanut laajalti koko maakunnassa.

 

Osakekaupassa tarkoituksena on edetä muutamia vuosia rakenteilla olleen konserniajattelun pohjalta niin, että Lappiin syntyy yksi voimakas kolmannen asteen eli korkea-asteen toimija. Pyrkimyksenä on, että saataisiin turvattua Lapissa niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun toiminta siinä laajuudessa, johon ne on saatu tähän päivään mennessä kehitettyä. 

 

Aika ajoin ”etelän herrat” puolueisiin katsomatta ovat esittäneet Lapin ja Oulun yliopiston yhdistämistä. Vuosi sitten Lipponen esitti Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemässään arktisessa raportissa, että arktisten asioiden keskiöön nosto edellyttäisi Lapin ja Oulun yliopiston yhdistämistä. Tuoreempi tapaus on puolestaan viime syksyltä Lapin yliopiston avajaisista, jossa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nosti esiin yliopistokentän tiivistämisen tarpeen. Tällä ratkaisulla Lappiin saadaan yksi niin vahva toimija, jota lakkauttamispuheet ei enää hetkauta.

 

Talous meillä on kuilun partaalla ja lisää rahaa ei ole lähivuosina koulutukseen tulossa – päinvastoin Sipilän hallitus on ilmoittanut kolmen miljardin euron leikkauksista koulutukseen tällä vaalikaudella. Talouden kannalta pyrkimyksenä onkin vastata molempien yksiköiden lähivuosien resurssien leikkauksiin paremmin kuin erillisinä toimijoina, kun toimintoja voidaan niin infran, tukipalvelujen kuin opetuksen ja tutkimuksen osalta suunnitella ja koordinoida ikään kuin yhtenä yksikkönä. Tällä turvataan toiminnan laajuus nykyisellään vähenevän rahoituksenkin aikana.

 

Saman suuntaisia toimenpiteitä on tehty Lappeenrannassa, Vaasassa sekä Tampereella, jossa kahden yliopiston ja ammattikorkeakoulun integraatiosuunnitelmat ovat myös pitkällä. Otsikkoon viitaten Lapin mallissa molemmat yksiköt, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, säilyttävät itsenäisyytensä.

 

Maakunnan osalta kaikki tuntuvat jakavan saman huolen opiskelupaikkojen säilymisestä Lapissa ja sinänsä tavoite, johon pyritään on oikea. Läpiviety prosessi saa kuitenkin myös osaltani kritiikkiä: olen ollut parikymmentä vuotta valtuutettuna ja pitkään aikaan yhdenkään asian kohdalla ei ilma ole ollut näin sakeana pelkoja, epäluuloja ja jopa paikkansa pitämättömiä tietoja. Onko sitten ollut neuvottelijoiden taitamattomuutta vai diplomatian puutetta, että tässä ei löydetty Meri-Lapin kanssa yhteistä säveltä. 

 

Kemin kaupunginjohtajan, Lapin ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksen pj:n Tero Nissisen ensireaktio oli tunne siitä, että ”meidät on yli kävelty” (LK 16.2.). Ymmärrän, että Meri-Lappilaiset kokevat jäävänsä altavastaajiksi asiassa. Kenenkään tuntoja ei pidä väheksyä ja ne ovat aina oikeutettuja. Tämän vuoksi yhteistyön rakentamisen kannalta olisi ollut hedelmällisempää etsiä ratkaisua yhdessä Meri-Lapin alueen kanssa. Etenkin kun tulossa on vielä sotea- ja koko itsehallintoa koskevat ratkaisut.

 

Vaikka sinänsä uskon, että tämä koulutuspoliittinen ratkaisu tulee palvelemaan koko maakuntaa edellä kuvalluista syistä. Juuri nyt tarvitaan koko maakunnan yhteishenkeä ja tekoja, jotka palauttavat luottamuksen seutukuntien välille. Myös meidän rovaniemeläisten on osoitettava olevamme sanamme mittaisia Kemi-Tornion suuntaan. Osakekaupan yhteydessä tehtiin esitys rahaston perustamiseksi, josta jaettaisiin apurahoja. Rahasto olisi myös merkittävä vetovoimatekijä kummankin korkea-asteen oppilaitoksen opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille.

 

Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

Kansanedustaja

 

Kolumni Uusi Rovaniemi 17.2.2016