Rangaistukset kohtuuden – ei sakkorahain tähden

Tiedotearkisto,Tiedotteet

SDP:n lakivaliokunnan jäsenet Johanna Ojala-Niemelä, Suna Kymäläinen ja Sanna Marin ovat tyrmistyneitä hallituksen kaavailusta sakkojen rajusta korottamisesta. Jäsenten mukaan päiväsakon määrä korotetaan kuudesta eurosta yhdeksään euroon ja rikesakon enimmäismäärä kaksinkertaistetaan 200 eurosta 400 euroon. Sakkorangaistusten tasoa pitää aika ajoin tarkistaa, jotta ne pysyvät yleisen kustannus- ja ansiotason kehityksessä mukana. Samoin voi olla perusteltua arvioida, onko nykyinen taso riittävä rangaistuksen ennaltaehkäisevän vaikutuksen kannalta. Sakkojen korottamisen julkilausuttu tavoite on kuitenkin kerätä lisää tuloja valtiolle.

On arvioitu, että korotus toisi valtion kassaan lisää tuloja vuosittain 53 – 56 miljoonaa euroa. Edellytyksenä tähän on se, että sakkojen korottaminen ei merkittävästi vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen, ja niitä saataisiin perittyä nykyistä vastaavalla tehokkuudella.

Valtiontalouden vahvistaminen ei ole hyväksyttävä tavoite kriminaalipoliittisin perustein asetettujen rangaistustasojen muuttamiselle. Rangaistusten tehtävä on ennaltaehkäistä rikoksia ja rikkomuksia, ei toimia tulonlähteenä valtiolle. On kestämätöntä, jos sakkoja peritään sen mukaan, miten valtion kirstussa pohja häämöttää.

Tämä korotus kyseenalaistaa rangaistusten vertailtavuuden. Esimerkiksi jos pahoinpitelystä saa 30-40 päiväsakkoa, niin silloin tulee pienempi sakko kuin jos ajaa 20km/h ylinopeutta. Tällöin jouduttaisiin tarkentamaan myös muiden rangaistusten sakkorangaistuksia. Ylinopeus ei voi olla paheksutumpi rikos ihmisen koskemattomuuden rinnalla, perustelee kansanedustajakolmikko.

Myös hallituksen esityksen perusteluissa myönnetään, että kriminaalipoliittinen kehitys ei perustele sakkojen tason korottamista. Fiskaaliset syyt taas eivät voi olla peruste julkiselle vallalle kohdistaa kansalaisiin kovempia rangaistuksia. Tällöin vaarana on, että rangaistuksen menettävät legitimiteettinsä kansalaisten silmissä ja muuttuvat mielivallaksi. Myös minimipäiväsakon korotus on saanut aiheellisesti kritiikkiä. Kun puolet sakoista määrätään minimipäiväsakkoina, niin esityksen kärki osuu siten kaikkein heikompiosaisiin yhteiskunnassamme. Tämä johtaa väistämättä siihen, että kun kaikki eivät suoriudu sakkojen maksamisesta, muuntorangaistusten määrä kasvaa radikaalisti. Vankilapäivät ovat sen verran kalliita, että ne syövät nopeasti pois sen taloudellisen hyödyn, mitä valtio sakkojen korottamisella on laskenut saavansa.

Jo Olaus Petrin tuomarinohjeissa 1530-luvulta todettiin, että kaikki laki on asetettu oikeuden ja kohtuuden eikä sakkorahain tähden. Toivomme, että tämä viesti olisi kirkas ministeri Lindströmille myös 2000-luvulla.

 

Lakivaliokunnan sd-jäsenet

Johanna Ojala-Niemelä, 050 512 2663

Suna Kymäläinen, 050 512 0526

Sanna Marin, 040 593 5535

Tiedote. Julkaistu: 28.02.2016 klo 10:23 SDP Tiedotus