Postilain uudistus heikentää palveluita Lapissa

Kolumniarkisto,Kolumnit

Postilain uudistus heikentää palveluita Lapissa

Eduskunta hyväksyi viime viikolla postilain uudistuksen ensimmäisen vaiheen. Esityksen tarkoituksena on helpottaa uusien yritysten postimarkkinoille tulemista ja sillä puretaan hallinnollista taakkaa. Samalla kansalaisten mahdollisuudet saada postipalveluita yhdenvertaisesti joka puolelle Suomea heikkenevät olennaisesti. Laki sallii jatkossa rusinoiden poimimisen pullasta, kun kannattavat jakelutuotteet vapautetaan kilpailulle. Kannattavien jakelutuotteiden avulla on pystytty toistaiseksi turvaamaan koko maan kattava jakeluverkko, jossa postipalvelut ovat kansalaisten sekä niitä tarvitsevien yritysten saatavilla.

 

Keskustalaisen liikenne- ja viestintäministeri Bernerin johdolla postipalveluiden markkinoita vapautetaan. Valtionneuvoston myöntämästä postitoimiluvasta luovutaan. Laki poistaa kaikki nykyistä toimilupajärjestelmää koskevat vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, postiyhtiön riittävistä resursseista sekä pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä. Muutoksen myötä uusi yhtiö voi lopettaa postipalveluiden tarjoamisen asiakkailleen kahden viikon varoitusajalla.

 

Lakimuutoksen taustalla on kirjepostin laskeva määrä teknologiamurroksen alla. Posti on vielä toisteiseksi pystynyt kompensoimaan haja-asutusalueiden korkeampia jakelukustannuksia tiheämpien alueiden tuotoilla.

Kilpailun lisääntyessä kutistuvan liiketoiminnan alalla, tämä muuttuu vaikeammaksi.

 

Yleispalveluvelvoitteen luoma jakeluverkko on mahdollistanut myös päivittäisten sanomalehtien julkaisemisen niille alueille, joille ei ole kustannusten kannalta taloudellisesti järkevää perustaa erillistä lehtijakeluyhtiötä. Tämä on ollut paikallisen ja moniäänisen tiedonvälityksen kannalta välttämätöntä.

 

Kilpailun avaaminen ei tule hyödyttämään lapin laajoilla selkosilla asuvia, koska uudet toimijat keskittyvät kannattavaan yrityspostiin tiheimmillä jakelualueilla. Päinvastoin kansalaisten postipalvelut tulevat mitä todennäköisimmin heikkenemään, kun nykyisen palvelutason taloudellinen pohja murenee alta. Kaikille alueille ei synny markkinaehtoista kilpailua liian pienen markkina-alueen vuoksi. Näillä alueilla sanomalehdet ovat jakelunsa puolesta yleispalveluoperaattorin eli Postin varassa.

 

Jo nyt Lapin yrittäjät ovat syystäkin näreissään, kun Posti halusi keskittää keskiviikkojakelunsa omalle suoramarkkinointituotteelleen Postiselle ja jakaa viikolla ilmestyviä ilmaisjakelulehtiä tiistaisin tai torstaisin. Sanomalehdet tai ilmaisjakelulehdet eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen viisipäiväisen jakelun piirin. Mikäli velvoitetta kevennetään tulevaisuudessa, lehtitalojen jakelukustannukset, jotka jo nyt muodostavat suuren osan kulurakenteesta, todennäköisesti kasvavat.

 

Riittävien ja yhdenmukaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa on nyt ja tulevaisuudessa valtion tehtävä. Esitetty lakimuutos antaa yksityisten yhtiöiden vapaasti poimia parhaat palat markkinoilta ja ajaa yleispalveluvelvoiteoperaattorin syvempään ahdinkoon. Lakiuudistuksen toisessa vaiheessa ei jäisi enää muuta mahdollisuutta kuin lakisääteisten postipalveluiden karsinta tai niiden varmistaminen veronmaksajien varoin. Tässä skenaariossa voidaan kysyä, onko valtion tehtävä mahdollistaa yksityisten yhtiöiden liiketoiminta verovaroin? Mielestäni se ei ole.

 

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja SDP

Kolumni Meän Torniolaakso lehdessä 11.5.2016