Hallitukselle ja sen kärkiministereille on tullut työtavaksi esittää perusteettomia syytöksiä ja väitteitä oppositiolle. Viime kyselytunnilla opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) syytti entistä opetusministeriä Jukka Gustafssonia Hämeenlinnan opettajakoulutuksen alasajosta. Syytöksellä ei ole totuuspohjaa. Päätös tehtiin 13.6.2011 ja tuolloin opetusministerinä oli Kokoomuksen Henna Virkkunen. Grahn-Laasonen toimi edellisessä porvarihallituksessa kokoomuksen ministeriryhmässä erityisavustajana. Joko Grahn-Laasonen antoi tahallaan väärää tietoa ministeriaitiosta tai sitten hänellä on puutteelliset tiedot. Molemmat vaihtoehdot ovat huolestuttavia. Opetusministerin on syytä jatkossa perehtyä asioihin asemansa edellyttävällä tavalla. Opposition tehtävä on esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle, eikä jatkuvasti korjata hallituksen vääriä väitteitä. Hallitukselle tullut paha tapa, että sen sijaan, että hallitus ottaisi vastuun päätöksistään ja tekemisistään, ministerit syyttävät väärillä tiedoilla oppositiota. Näin teki ministeri Toivakka, joka kutsui Timo Harakkaa valehtelijaksi, vaikka Harakan tiedot osoittautuivat oikeaksi. Näin teki pääministeri Sipilä, joka väitti, että sosialidemokraatit olisivat esittäneet vaaliohjelmassaan sosiaaliturvan indeksien jäädytystä. Näin teki valtiovarainministeri Stubb (kok.) hallintarekisterin kohdalla. Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Kaikkia viime vuosien opettajakoulutuspaikkojen lakkautuksia yhdistää yksi asia: Lakkautukset on tehty kokoomuslaisen ministerin toimesta Keskustan vankalla tuella. Kajaani, Hämeenlinna ja nyt Savonlinna. Lista on pitkä ja seuraukset kaikkien tiedossa. Porvarihallitusten aluepoliittinen jälki on rumaa katseltavaa. Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttaminen oli yksi syy, miksi SDP teki Suomen suunnasta välikysymyksen. Grahn-Laasonen sanoi, että aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Tällaiset puheet opetusministerin suusta ovat huolestuttavia. Yliopistolaissa yliopistoja kuitenkin velvoitetaan toimimaan vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Onko opetusministeri sitä mieltä, että aluekehittämisellä ei ole mitään merkitystä? Onko tämä myös Keskustan kanta eli antaako puolue Kokoomuksen määrätä tahdin yliopistopolitiikassa? SDP:lle on selvää, että yliopistoilla on suuri merkitys myös alueiden kehittämisessä. Näyttää siltä, että ministeri Grahn-Laasonen tosiasiassa piiloutuu yliopistojen autonomian taakse juuri siksi, että sen varjolla hän saa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkautettua.

Opetusministeri Grahn-Laasonen valmistelee parhaillaan uutta rahoitusmallia yliopistoille. Hallitus suunnittelee vähentävänsä yliopistojen  perusrahoitusta ja ohjaavansa sen poliittisin jakoperustein määriteltyyn strategiseen rahoitukseen. Hallitus pohtii parhaillaan strategisen rahoituksen yhdeksi kriteeriksi sellaista vipua, jossa yliopistojen toimintaa voisi ohjata keskittämisen tielle.

Jos ja kun tällaista suunnitellaan, eikö keskittämiseen ohjaava strateginen rahoitus enää olekaan yliopistojen autonomiaan puuttumista? Kun ennen yliopistojen tulosneuvotteluissa ministeri Gustafsson varmisti lisärahoituksella myös aluepoliittisesta näkökulmasta, että tärkeä opettajakoulutus Savonlinnassa säilyy, Grahn-Laasonen toteaa, että hän ei voi tulosneuvotteluissa näin toimia  yliopistojen autonomian vuoksi. Tällainen sumutuslogiikka ontuu, sillä samainen kokoomusministeri aikoo jatkossa kävellä yliopistojen autonomian yli mennen tullen ottaessaan käyttöön rahoitusmallin, jota tulosneuvotteluissa voidaan hyödyntää ohjaamaan yliopistojen ja niiden toimintojen sijaintia todella isolla kädellä. Autonomiaa siis kunnioitetaan vain silloin, kun yliopistojen alueellista vaikuttavuutta saadaan supistettua.

Lisätiedot:

Johanna Ojala-Niemelä p. 050-5122663

 

Tiedote. Julkaistu: 20.05.2016 klo 10:01 SDP Tiedotus