KEPIN SIJAAN PORKKANOITA

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

Viime viikolla kuultiin jälleen ravisuttavia irtisanomisuutisia ympäri Suomen. Microsoftin irtisanomisuutiset Tampereelta olivat massiivisuudessaan vertaansa vailla. Outokummun irtisanomiset osuvat kipeästi Tornioon kuten myös Nanson sukkatehtaan keväinen lopettamispäätös. Outokumpu irtisanoo 70 ja Nanso 104 henkilöä sukkatehtaan lopettamisen myötä.  Meri-Lapissa nämä ovat tuntuvia muutoksia.

 

Kaivosyhtiö Talvivaaran eli nykyisen Terrafamen tarina on saamassa niin ikään surullisen lopun. Hallitus asetti tämän vuoden loppuun aikarajan, johon mennessä kaivos tulee saada tuottavaksi. Kaivosteollisuus alihankintaketjuineen on tärkeä työllistäjä Lapissa. Suomen kaivosteollisuus on saanut Talvivaaran myötä synkät kasvot, mutta täytyy muistaa, että myös hyvin hoidettuja ja menestyviä kaivoksia on lähiesimerkkinä Elijärven kaivos.

 

Suomi on maa, jossa työtä ja työntekoa arvostetaan. Työ on enemmän kuin vain keino tulla toimeen. Työllä, yhteisillä ponnisteluilla ja yrittäjyydellä olemme rakentaneet tulevaisuuden siltoja, jotka ovat turvanneet Suomen ja suomalaisen hyvinvoinnin.

 

Ilman korkeaa työllisyysastetta hyvinvointipalveluiden rahoituspohja alkaa murtua. Siksi työn tulee olla tämänkin päivän politiikan keskiössä. Työttömyys on suurin eriarvoisuutta kasvattava ja pitkittyessään syrjäytymisriskin aiheuttava asia. Kaikista työttömistä noin puolet on nyt vaikeimmin työllistettäviä.

 

Uusien työpaikkojen syntyminen ja työttömyyden selkeä lasku ovat avaimia monien ongelmien ratkaisuun. Työllisyys takaa verotulot, joilla valtio ja kunnat rahoittavat palvelunsa. Työn kautta voimme panostaa terveydenhuoltoon, vanhustenhoivaan, laadukkaaseen koulutukseen ja lasten päivähoitoon. Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitusperusta rakentuu korkean työllisyysasteen varaan.

 

Hallitus on halunnut kurmuuttaa palkansaajia sopimusvapautta- ja oikeuksia rajoittavan pakkolakipakettinsa kautta. Onneksi työntekijäjärjestöjen ja kansalaisten aktiivisuus sai hallituksenperääntymään asiassa ja parhaillaan neuvotteluja käydään kilpailukyvyn parantamisen nimissä.

 

Näiden asioiden lisäksi hallitus on intoutunut työnantajien kannustamana heikentämään työttömien ihmisten työttömyysturvaa. Jatkossa työttömän on muun muassa annettava palkatta työnäytteitä, otettava vastaan työtä, vaikka palkka olisi korvausta pienempi, työttömän tulee ottaa vastaan muuta kuin oman alan työtä jo heti työnhaun alussa. Nyt ammattisuoja on kolme kuukautta, karenssi pitenee 60 päivästä 90 päivään. Lisäksi työssäkäyntialue laajenee ja tämä tarkoitta pitkien etäisyyksien Lapissa entistä pitempiä työmatkoja.

 

Hallituksen suunnitelmissa on myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen. Keppiä on siis luvassa paljon, mutta porkkanaa vähän. Hallitukselta on unohtunut, että ongelma ei ole työhaluttomuus, vaan työpaikkojen puute. Hyvää toki on, että työttömyysturvaa voi käyttää myös starttirahan tai palkkatuen rahoittamiseen, mutta ketään ei voi tai saa pakottaa yrittäjäksi. Todellisen tuottavuusloikan onnistumiseksi tarvitaan työelämän kehittämistä eikä palkansaajan turvan heikentämistä.

 

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan ensimmäisen työntekijän palkkavähennystä, josta hyötyisivät ennen kaikkea Suomen 170 000 yksinyrittäjää. Pienyrittäjien työllistämiskynnystä pitää alentaa. Hallitus on päässyt vasta selvitystyöhön. Toimien tahti on tuskallisen hidas. Suomalaiset työttömät odottavat hallitukselta nyt tekoja mutta niin, että kannustaminen on muutakin kuin vain etuuksien leikkaamista tai palkattomia töitä.

 

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd.)

Kolumni julkaistu Kemi-Tornio lehdessä