KUNTAVAALIT ON JO OVELLA

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

Kuntakentällä eletään voimakkaassa myllerryksessä. Hallituksen aluehallinto- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus siirtävät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja tuotannon kunnilta 18 maakunnalle. Sotepalveluiden siirtymisestä huolimatta kunnille jää edelleen merkittäviä tehtäviä.

 

Kuntien tehtävänä on mm. elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, sivistyspalveluiden tuottaminen, liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja kulttuuripalveluiden tarjoaminen. Puolueet etsivät parhaillaan kiivaasti ehdokkaita ja kannustankin kaikkia, jotka tuntevat vetoa Rovaniemen kaupungin kehittämiseksi, lähtemään ehdokkaaksi ja kantamaan kortensa kekoon Rovaniemen hyväksi.

 

Tulevaisuudessa kuntien tehtävien ytimen muodostavat opetuksen ja sivistyksen palvelut, joista keskeisimpiä ovat varhaiskasvatus ja perusopetus. Kuntatalouden tulevaisuudennäkymät ovat monessa kunnassa epävarmat ja menosopeutuksia tarvitaan. Tämän seurauksena on tulevaisuudessa entistä selkeämmin uhkana koulutuksen laadun heikkeneminen ja koulutuksellisen eriarvoisuuden kasvu. Tätä ei tule hyväksyä.

 

Koulutuspolitiikka tulee nostaa huhtikuun kunnallisvaaleissa tärkeään rooliin. Tulevaisuuden kuntien tärkeimmät tehtävät liittyvät koulutukseen. Kuntien vastuulla olevien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen laatu täytyy turvata kuntien tehtäviä uudistettaessa.

 

Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu.  Tulevaisuuden kunnissa varhaiskasvatuksen laadun tulee olla tasalaatuista kunnasta tai päivähoitopaikasta riippumatta. Suomella ei ole varaa varhaiskasvatuksen alueelliseen eriytymiseen.

 

Peruskoulun alkuperäistä tavoitetta tulee vahvistaa: peruskoulun tulee olla kaikkialla laadukas ja hyvä koulu, sivistys- ja tulevaisuuskoulu alueen lapsille ja nuorille. Tavoitteena on se, että kaikissa kouluissa ympäri Suomen on mahdollisuus monipuolisesti valinnaisaineisiin sekä kerho- ja harrastustoimintaan.

 

Koulupäivän rakennetta tulee uudistaa siirtymällä joustavaan koulupäivään. Joustavassa koulupäivässä koulupäivään sisällytetään maksutonta kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi esimerkiksi taide- ja kulttuuritoimijat sekä liikunta- ja nuorisojärjestöt.

 

Jokaiselle perusasteen päättävälle tulee taata opiskelupaikka toiselle asteelle. Niille peruskoulunsa päättäville, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen tutkintoa suorittamaan, tulee varata paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavasta koulutuksesta, työpajoista tai kymppiluokalta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen on monella alueella elinehto saavutettavalle toisen asteen koulutukselle. Myös Lapin yliopistolla on suuri merkitys ei vain Rovaniemelle, vaan koko Lapille ja sen vuoksi sitä on vaalittava.

 

Tulevaisuuden kunnassa ymmärretään sivistyksen ja oppimisen merkitys ihmisen koko elämänkaaressa. Kunnan tarjoamien kasvatus- ja koulutuspalveluiden tulee pystyä vastaamaan niihin haasteisiin, joita oppilas muuttuvassa maailmassa kohtaa sekä tasoittamaan tietä kohti työpaikkaa tai jatkokoulutusta. Vain sivistykseen panostamalla Suomen kunnista ponnistaa osaavia ihmisiä koko maan tarpeisiin.

 

Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

Kansanedustaja

Kolumni julkaistu: Uusi Rovaniemi tammikuu 2017