OULUSTA ”LAPIN SATAMA?”

Kolumniarkisto,Kolumnit

 

Lapin kansanedustajat vierailivat äskettäin Meri-Lapin alueella. Erityisen paljon keskustelua aiheutti vuoden 2017 valtion kehysriihessä hyväksytty Oulun sataman investointipäätös väylän syventämisestä.

 

Toteutuessaan Oulun syväväylä muuttaa Lapin logistiikkaa oleellisesti. Oulun syväväylästä saama kustannusetu olisi logistiikan osalta niin merkittävä, että käytännössä Lapin kaivosteollisuuden malmit kuljetettaisiin Ouluun. Hanke voisi johtaa toteutuessaan myös metsäteollisuuden kuljetusketjujen uudelleen tarkasteluun, eli kuljetusten keskittämiseen Ouluun. Tällä on merkittäviä suoria ja välillisiä negatiivisia vaikutuksia maakunnan työllisyyteen.

 

Meri-Lapin alue sijaitsee Euroopan pohjoisimman suurteollisuuden keskittymän, Perämeren kaaren keskiössä. Kemi-Tornio on Lapin maa-, rautatie ja meriliikenteen solmukohta.  Lapin maakunnan Kemin ja Tornion vientisatamien kuljetusvolyymit ovat lähes 5,0 milj. tonnia. Tavaravolyymit ovatkin paljon suuremmat kuin Oulun sataman.

 

Kemin sataman rooli korostuu koko Lapin alueen teollisuuden vientisatamana, kaivosten mineraalien kuljetusväylänä sekä myöskin Kemin Bio-diesel laitoksen raaka-aineiden kuljetusväylänä. Sataman sijainti on optimaalinen Lapin malmivirtojen kuljetustehokkuuden ja ympäristövaikutustenkin kannalta. Jos tavaravirrat sen sijaan jatkossa suuntautuvat Ouluun, niin kasvavan rekkaliikenteen johdosta Vt4 Oulu-Kemiväli tulee ruuhkautumaan entisestään. Tämä puolestaan lisäkuormittaisi sekä kansantaloutta että ympäristöä. Lisääntyvä raskas liikenne heikentäisi myös tieverkon turvallisuutta.

 

Alueen vienti muodostaa noin 7 % koko Suomen viennistä. Outokumpu Oy, Stora Enso ja Metsä-Group työllistävät suoraan noin 4 000 työntekijää. Meri-Lapin alueen teollisuus työllistää kokonaisuudessaan vajaa 4720 työntekijää.  Meri-Lapin alueen teollisuus vaikuttaa välillisesti noin 25 000 työpaikkaan.

 

Alueella on käynnistynyt ja on käynnistymässä useita merkittäviä teollisuusinvestointeja mm. Kaidin biodiesellaitos Kemiin sekä viime hallituskaudella saatu nesteytetyn LNG-kaasun terminaalin rakentaminen Tornioon Outokummun tehdasalueelle.

 

Liikenneviraston mukaan Kemin sataman investointi on noin 21,2 miljoonaa euroa. Toisin kuin Oulussa Kemissä malmikuljetukset eivät vaadi lisäinvestointeja ratapihaan. Lapin satamille tulee varmistaa julkinen rahoitus väylien kehittämiseen sekä jäänmurron toimintaan valtion kustantamana.

 

Kemin sataman syventäminen 12 metriin nykyisestä 10 metristä mahdollistaa laivojen kuljetuskapasiteetin kaksinkertaistamisen, millä on ratkaiseva merkitys malmivirtojen kuljetustalouteen ja siten sataman valintaan. Lappi tarvitsee omat satamansa ja kaikki faktat puoltavat niiden kehittämistä.

 

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu Kemi-Tornio lehdessä 23.5.2017