Tiedote  2.6.2017

Vapaa julkaistavaksi

 

Lapin kansanedustajat ovat tänään jättäneet yhteisen kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat Kemin väylänsyvennyshankkeen aikataulusta ja rahoituksesta vastuuministeriltä.

 

–          Lapin kansaedustajilla on yhteinen huoli Lapin teollisuuden ja yritysten toimintaedellytyksistä. Lapissa yritykset toimivat monesti takamatkalta, koska välimatkat ovat pitkät ja kustannuksia kertyy.  Kemin väylänsyvennyshankkeella parannettaisiin merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä. Kyseessä on tärkeä liikenteen solmukohta.

 

–          Lapin maakunnan Kemin ja Tornion vientisatamien kuljetusvolyymit ovat lähes 5,0 milj. tonnia eli enemmän kuin Oulun satamalla, muistuttaa Lapin kansanedustajien puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

 

–          Toivomme, että hallitus jakaa Lapin kansaedustajien näkemyksen Kemin sataman uudistamisen tärkeydestä. Alueen vienti muodostaa noin 7 % koko Suomen viennistä. Outokumpu Oy, Stora Enso ja Metsä-Group työllistävät suoraan noin 4 000 työntekijää. Meri-Lapin alueen teollisuus työllistää kokonaisuudessaan vajaa 4720 työntekijää.  Alueen teollisuuden kokonaisliikevaihto oli 5404 milj. € v. 2016. Meri-Lapin alueen teollisuus vaikuttaa välillisesti noin 25 000 työpaikkaan.

 

–          Suomen talousnäkymät ovat pitkästä aikaa hieman valoisammat. Tämä ei tarkoita, että uudistuksista voi pitää taukoa, vaan työtä on jatkettava, sillä kasvu on vielä heikkoa. Meri-Lapin alueella on vireillä useita merkittäviä teollisuusinvestointeja, mm. Kaidin biodiesellaitos Kemiin sekä nesteytetyn LNG-kaasun terminaalin rakentaminen Tornioon Outokummun tehdasalueelle.  Lisäksi yritystoiminta mm. matkailu kasvaa.

 

–          Kaivostoiminta on nyt jo koko arvoketjun ansiosta erittäin suuri työllistäjä ja arvon luoja maakunnassa. Uusia lupaavia esiintymiä on useita. Uusien kuljetustarpeiden lisääntyessä infran parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, edustajat linjaavat.

 

Kansanedustaja voi esittää valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kysymys tulee jättää kirjallisena ja allekirjoitettuna henkilökohtaisesti keskuskansliaan. Ministerin on vastattava kysymykseen 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Tieto saapuneista vastauksista kirjallisiin kysymyksiin ilmoitetaan täysistunnossa.

 

Lisätietoja:

Johanna Ojala-Niemelä,

Lapin kansanedustajien puheenjohtaja

050 512 2663

 

 

 

Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kemin sataman väylänsyvennyshankeen eteneminen

Eduskunnan puhemiehelle

 

Meri-Lapin alue sijaitsee Euroopan pohjoisimman suurteollisuuden keskittymän, Perämeren kaaren keskiössä. Kemi-Tornio on Lapin maa-, rautatie ja meriliikenteen solmukohta.  Lapin maakunnan Kemin ja Tornion vientisatamien kuljetusvolyymit ovat lähes 5,0 milj. tonnia. Tornio-Haaparanta on Suomen vilkkaimpiin kuuluva rajanylityspaikka.  Rajan ylityksiä Tornio-Haaparannan rajalla tapahtuu vuosittain lähes 14 miljoonaa.

 

Alueen vienti muodostaa noin 7 % koko Suomen viennistä. Outokumpu Oy, Stora Enso ja Metsä-Group työllistävät suoraan noin 4 000 työntekijää. Meri-Lapin alueen teollisuus työllistää kokonaisuudessaan vajaa 4720 työntekijää.  Alueen teollisuuden kokonaisliikevaihto oli 5404 milj. € v. 2016. Meri-Lapin alueen teollisuus vaikuttaa välillisesti noin 25 000 työpaikkaan. Alueella on käynnistynyt ja on käynnistymässä useita merkittäviä teollisuusinvestointeja, mm. Kaidin biodiesellaitos Kemiin sekä nesteytetyn LNG-kaasun terminaalin rakentaminen Tornioon Outokummun tehdasalueelle.  Lisäksi yritystoiminta mm. matkailu on vireää.

 

Kemin sataman rooli korostuu koko Lapin alueen teollisuuden vientisatamana, kaivosten mineraalien kuljetusväylänä sekä myöskin Kemin Bio-diesel laitoksen raaka-aineiden kuljetusväylänä.  Sataman sijainti on optimaalinen Lapin malmivirtojen kuljetustehokkuuden ja ympäristövaikutustenkin kannalta. Kemin sataman syventäminen 12 metriin nykyisestä 10 metristä mahdollistaa laivojen kuljetuskapasiteetin kaksinkertaistamista, millä on ratkaiseva merkitys malmivirtojen kuljetustalouteen ja siten sataman valintaan.   Liikenneviraston mukaan Kemin sataman investointi on noin 21,2 miljoonaa euroa.   Malmikuljetukset eivät vaadi lisäinvestointeja Kemin ratapihaan.

 

 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Millaisella aikataululla Kemin sataman väylänsyvennyshankeen on tarkoitus edetä ja kuinka tärkeänä hallitus näkee hankkeen Lapin teollisuuden ja yritystoiminnan edellytysten parantamisen näkökulmasta?

 

Helsingissä 2.6.2017

Johanna Ojala-Niemelä /sd

Markus Mustajärvi/vas

Mikko Kärnä/kesk

Markus Lohi/kesk

Eeva-Maria Maijala/kesk

Katri Kulmuni/kesk

Hanna Mäntylä/ps