Kuuroille korville kaikuivat viimeisen vuoden aikana useilta asiantuntijatahoilta esitetyt näkemykset sote-uudistuksen perustuslaillisista ongelmista. Sipilän hallitus vei jääräpäisesti massiivista lakipakettia eteenpäin. Onneksi perustuslakivaliokunnan tinkimätön ja ansiokas työ ja kova lausunto sote-esityksen perustuslaillisista ongelmista avasi hallituksen silmät. Laki on nyt perustuslakivaliokunnan vaatimuksen mukaisesti valtioneuvoston korjattavana. Erityisesti uudistuksen kireä aikataulu sekä pakkoyhtiöittäminen katsottiin asioiksi, jotka heikentävät ja jopa vaarantavat sote-järjestelmämme toimivuuden ja ihmisten yhdenvertaisuuden.

 

Uutta esitystä työstettäessä pitää palauttaa mieleen alkuperäiset tavoitteet sekä olennaiset askeleet sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Sote uudistus on välttämätön, jotta ihmiset pääsisivät lääkäriin, terveyserot kaventuisivat, saumattomat hoitoketjut toteutuisivat ja ylikansallisia kaupallisia yhtiöitä voitaisiin suitsia, jotka pahimmassa tapauksessa ohjaavat tulonsa veroparatiiseihin. Emme halua mallia, jota vahvasti ohjaavat poliittiset intressit. Nyt perustuslakivaliokunnan kannan myötä lain valmistelu on saatava oikeille raiteille.

 

Hallituksen sote-esityksen perustavaa laatua oleva muutos nykyjärjestelmään verrattuna olisi ollut se, että julkiset ja yksityiset toimijat olisi asetettu samalle viivalle. Keinoksi hallitus keksi pakkoyhtiöittämisen. Sen todettiin kuitenkin olevan perustuslain vastaista. Perustuslakivaliokunnan viitoittamalla tiellä on varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja pääasiallisella tuottamisvastuulla. Yksityinen ja kolmannen sektorin toimijat voivat täydentää näitä palveluita. Haluamme toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saumattomat palveluketjut, ja tarjota ihmisille oikeaan aikaan oikeaa palvelua. Jokaisen tulee saada hyvää ja laadukasta hoitoa lompakon paksuudesta riippumatta.

 

Ihmisten valinnan vapauden lisääminen on kannatettavaa, mutta se ei saa johtaa yritysten valinnanvapauden lisäämiseen siten, että he valitsevat heille vain kannattavimmat asiakkaat. Parhaimmillaan valinnanvapaus voi parantaa palveluiden saatettavuutta, mutta näin tapahtuu vain, mikäli syntyy riittävästi todellista valinnanvaraa. Tämä voi johtaa merkittäviin maakunnan sisäisiin eroihin. Kun erityisesti isoissa asutuskeskuksissa tulee olemaan enemmän mistä valita, niin haja-asutuslaueilla näin ei ole asiakaspohjan vähyyden vuoksi. Markkinapuutetilanteen lisäksi riskinsä on siinä, jos esimerkiksi haja-asutusalueella ainoana tuottava palvelujentuottaja menee konkurssiin. Kansalaisten yhdenvertaisuutta onkin pidettävä jatkovalmistelussa tiukasti ohjenuorana.

 

Kannatan valinnanvapautta, joka on jo olemassa esimerkiksi terveysasemien tai sairaanhoitopiirien välillä ja jota on mahdollista laajentaa hallitusti mm. nykyistä palvelusetelimallia kehittämällä, jolloin julkinen toimija voi vastata kokonaisuuksien toimivuudesta ja laadusta. Valinnanvapautta on kehitettävä hallittujen ja tarkasti arvioitujen kokeilujen kautta siten, että samanaikaisesti lisätään palveluiden integraatiota ja eheyttä. Ihmisellä on oltava oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja hoivaansa nykyistä enemmän.

 

Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

Kansanedustaja

Julkaistu Kemi-Tornio-kaupunkilehdessä 9.8.2017