Arktisen politiikan mahdollisuuksia ei saa hukata

Tiedotearkisto,Tiedotteet

Arktisen politiikan mahdollisuuksia ei saa hukata

Kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän I varapuheenjohtaja, Johanna Ojala-Niemelä tervehtii ilolla ministeri Bernerin avausta Suomen yhteydestä jäämerelle.

– Olen jo pitkään puhunut eduskunnassa, että Suomen tulee panostaa voimavarat uskottavaan ja tarpeeksi kauas tulevaisuuteen katsovaan hankkeeseen. Jäämerenrata on juuri tällainen tarpeeksi vaikuttava hanke, jota Suomi voi edistää arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella, Ojala-Niemelä toteaa.

– Ilmastonmuutoksen myötä avautuvat uudet arktisen alueen merireitit ovat olleet keskusteluissa jo kauan. Reittien on ajateltu toimivan nopeina ja tehokkaina väylinä alueen luonnonvarojen kuljettamiselle globaaleille markkinoille sekä tarjoavan myös muita logistisia etuja. Arktisen alue tarjoaa niin ikään muita taloudellisia mahdollisuuksia, jotka osaltaan voisivat myös tukea alueen kehitystä, Ojala-Niemelä muistuttaa.

– Junarata Suomesta Jäämeren rantaan on yksi konkreettinen keino, jolla voidaan parantaa arktisen alueen saavutettavuutta. Rata hyödyttäisi mm. Norjan kalateollisuutta, kotimaista metsä- tai kaivannaisteollisuutta ja pienentäisi kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä tieliikenteen turvallisuutta maantieliikenteeseen verrattuna. Myös matkailulle reitti Jäämeren rannalle avaisi uusia mahdollisuuksia. Moni ala siis hyötyisi radasta ja jo tällä hetkellä Suomen teillä kulkee valtavat määrät tavaraa ja elintarvikkeita pohjoisesta etelään, esimerkiksi norjalaista lohta Suomeen ja Pietariin, Ojala-Niemelä toteaa.

– Radan rakentamisen vaikutukset ympäristöön, perinteisiin elinkeinoihin sekä alkuperäiskansoihin tulee arvioida tarkoin. Ratahanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa on tehtävä asiaankuuluva ympäristövaikutusten selvitys. On kuunneltava alueen asukkaita ja haettava ratkaisuja, jotka minimoivat mahdolliset haitat perinteisille elinkeinoille kuten porotaloudelle.

– On selvää, että Suomi, koko EU kuten myös Norja ja Venäjä tulevat, hyötymään Jäämeren radasta. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö sekä radan kytkeminen osaksi laajempaa Pohjois-Euroopan ja EU:n liikenneverkoston kehittämistä on erittäin tärkeää ja on lupaavaa, että Norja on sitoutunut hankkeeseen ja EU:n komissio on rahoituksen osalta näyttänyt vihreää valoa.

– Kompensaationa sille, ettei läntinen vaihtoehto jäämerenradan linjaukseksi menestynyt selvityksissä, Ojala-Niemelä vaatii VT 21 tien kuntoon saattamista sekä Tornio-Kolari radan sähköistämistä. Työ tulisi aloittaa Tornio-Laurila rataosuuden sähköistämisestä, jonka on arvioitu maksavan 12 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, p. 050 512 2663