Elinkeinoelämän uudet tuulahdukset

Kolumniarkisto,Kolumnit

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut arktisen alueen investointipotentiaaliksi jopa n. 1 000 miljardia dollaria. Tästä potentiaalista peräti noin viidennes, yli 200 miljardia dollaria on Lapin kauppakamarin arvion mukaan Barentsin euroarktisella alueella ja edelleen Suomessa siitä noin 50 miljardia.

Matkailutuotot Pohjois-Suomessa ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Viime vuonna alueen yöpymisissä ulkomaalaisten osuus ylitti kotimaisen kysynnän ensimmäistä kertaa. Tämä kehitys mahdollistaa Lapin lentokenttiin investoimisen ja liikkeelle ovat lähdössä jo kesän korvalla Ivalon, Kittilän ja Rovaniemen lentokenttien laajennukset. Yhteensä investointien arvo on merkittävät 55 miljoonaa euroa.

Lapin alueelta syntyvän viennin kokonaisarvo on noin 4 miljardia euroa, yli seitsemän prosenttia kokonaisviennistämme. Lapin alueen teollisuuden liikevaihto on yli 8 miljardia euroa. Tuottavuus on väestömäärään nähden yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, vaikka alueella asuu vain noin kolme prosenttia väestöstämme. Lapissa on hyvät näkymät sillä biotalouden, älyliikenteen, avaruusteknologian sekä paikallisesti tuotettavien uusiutuvan energian ratkaisut kiinnostavat laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Biotalouden ja matkailun mahdollisuuksien edistämiseksi tarvitaan yrittäjyyttä ja innovaatioita.

Liikennevirasto julkaisi helmikuun lopulla selvityksen Pohjoisen jäämeren ratayhteydestä. Sulava ikirouta ja vähentynyt jääpeite edesauttaa potentiaalisen kauppareitin syntymistä Koillisväylälle. Liikenneverkkojen kehittäminen luo puolestaan potentiaalia liiketoiminnalle.

Junarata Suomesta jäämerenrantaan on yksi konkreettinen keino, jolla voidaan parantaa arktisen alueen saavutettavuutta. Rata hyödyttäisi muun muassa Norjan kalateollisuutta, kotimaista metsä- ja kaivannaisteollisuutta ja pienentäisi kuljetusten ympäristövaikutuksia sekä tieliikenteen turvallisuutta maantieliikenteeseen verrattuna. Myös matkailulle jäämerenreitti avaisi uusia mahdollisuuksia. Moni ala siis hyötyisi radasta ja jo tällä hetkellä Suomen teillä kulkee valtavat määrät tavaraa ja elintarvikkeita pohjoisesta etelään esimerkiksi norjalaista lohta Suomeen ja Pietariin.

Radan rakentamisen vaikutukset ympäristöön, perinteisiin elinkeinoihin sekä alkuperäiskansoihin on arvioitava tarkoin. On selvää, että Suomi, koko EU kuten myös Norja ja Venäjä tulevat, hyötymään Jäämeren radasta. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö sekä radan kytkeminen osaksi laajempaa Pohjois-Euroopan ja EU:n liikenneverkoston kehittämistä on erittäin tärkeää ja on lupaavaa, että Norja on sitoutunut hankkeeseen ja EU:n komissio on rahoittamassa hanketta 40 prosentin osuudella.

Ratalinjauksen osalta selvitettävänä oli viisi vaihtoehtoa, joista Kemijärvi-Murmanski vaihtoehto olisi ollut edullisimmasta päästä. Puolustusvoimat vastusti tätä vaihtoehtoa ja toiseksi esteeksi muodostui se, ettei Euroopan unioni suostunut rahoittamaan hanketta, joka päätyisi Venäjälle.

Jatkoselvitykseen laitettiin Rovaniemi-Kirkkoniemi ratalinjaus, jota pidettiin kaikkein realistisimpana vaihtoehtona. Mielestäni oikea ratkaisu on, että ratayhteys kulkee Kemijärven kautta Kirkkoniemeen. Tarkempi ratalinajus jää jatkoselvitettäväksi kuten ympäristökysymykset, lupamenettelyt, kustannukset, rahoituksen rakenne ja rahoitusmallit. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Oman kansanedustajuuteni aikana kovimpia paikkoja oli syksyllä 2007 saatu tieto Stora Enson sellutehtaan lakkauttamisesta. Olin juuri tullut valituksi eduskuntaan huhtikuussa 2007. Silloin oli niin isot voimat liikkeellä, ettei kansalaisten aktiivisuuskaan ja massaliikkeen toiminta auttanut, vaan tehdas ajettiin alas. Tällä oli kauas kantoiset vaikutukset Kemijärven ja kemijärveläisten elämään. Osalle kansanedustajia tämä maksoi eduskuntapaikan. Tämän vuoksi voikin pitää melkein ihmeenä, että vain rapiat kymmenen vuotta tästä tänne Kemijärvelle on tulossa uusi tuotantolaitos. Tästä on kiittäminen hankkeen sinnikkäitä puuhamiehiä!

Kemijärvelle tulevan Boreal Biorefin valmistelut ovat jo pitkällä ja jos luvat saadaan kuntoon maansiirto- ja louhintatyöt ovat lähdössä käyntiin jo kesäkuussa. Tehtaan on arvioitu työllistävän rakennusaikana 2700 rakentajaa ja tehdas valmistuisi vuonna 2020. Työvoimaa palkattaessa on pyrittävä pitämään korkeaa kotimaisuusastetta yllä. Vakituisten työntekijöiden palkkaaminen tehtaalla aloitetaan jo tänä keväänä. Tehtaan vaatimien liikennejärjestelyjen hintaluokka on 250 miljoonaa euroa. Valtiovallan on pidettävä huolta teollisuuden infratarpeista. On selvää, että rakennettavasta infrasta ei hyödy vain autot, jotka ajavat tehtaan porteista sisään, vaan kaikki kemijärveläiset ja lappilaiset. Puuta tehtaalle ajetaan 200 kilometrin säteeltä, joten jo tämä edellyttää, että tiestö on kunnossa. Myös ympäristökysymykset on hoidettava huolella. Sen olemme velkaa myös tuleville sukupolville.

Johanna Ojala-Niemelä
Kansanedustaja (sd.)

Julkaistu Kotilappi lehdessä.