Henkilöstömitoitus vihdoin lakiin

Henkilöstömitoitus vihdoin lakiin

Johtamassani perustuslakivaliokunnassa on ollut tänä keväänä käsittelyssä poikkeuksellisia tapauksia. Ensin käsiteltiin ministerivastuuasiaa ja sittemmin valtakunnansyyttäjän pyyntöä saada asettaa kansanedustaja syytteeseen täysistunnossa pitämänsä puheenvuoron vuoksi.

Poikkeuksellisten asioiden vuoksi uutisointi Marinin hallituksen merkittävistä päätöksistä ja kansalaisten hyvinvointia lisäävistä lainmuutoksista on ollut vaarassa jäädä suurelta yleisöltä huomaamatta. Yksi tällainen parannus on jo viime vaalikaudella laajaa keskustelua herättänyt 0,7 henkilöstömitoitus, jonka käsittely on nyt alkanut perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnassa tarkastelemme, että vanhuspalvelulain täydentäminen tapahtuu perustuslakia noudattaen.

Iäkkäiden ihmisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisten palveluiden saannin vahvistaminen 0,7 henkilöstömitoituksen keinoin oli yksi SDP:n keskeisimmistä vaalitavoitteista kevään 2019 eduskuntavaaleissa ja se tehdään, mitä luvataan. Marinin hallitus julkaisi helmikuun alussa esityksen vanhuspalvelulain täydennyksestä, jossa säädetään sitovasta henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 

Vanhuspalvelulain täydentäminen tuokin lisää henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoivatyöhön, kun henkilöstömitoituksen mukaan jatkossa on 7 hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Mitoitusta on tähän asti ohjattu laatusuosituksella ja on selvää, että tämä ei kuitenkaan ole osoittautunut riittäväksi tavaksi hoitaa asiaa. Erityisesti yksityisten terveysjättien tapa keplotella hoitajien riittävällä määrällä, ja tehdä voittoa ikäihmisten hyvinvoinnin kustannuksella, on järkyttänyt laajasti. Nyt tällaisille toimintatavoille laitetaan stoppi lainsäädännön keinoin.

Suomen perustuslain 19 § on kirjaus, jossa todetaan, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suomalaisten tulee voida luottaa siihen, että he saavat ikääntyessään tarvitsemansa avun ja hoivan. Lakimuutos tuo parannusta paitsi hoitoa ja hoivaa tarvitseville, niin myös tällä vaativalla alalla työskenteleville ihmisille, joiden jaksamisesta on syystä kannettu huolta. Mitoituksen säätäminen on selkeä panostus näiden ammattilaisten työhyvinvointiin, sillä mitoituksen laskemisessa erotetaan jatkossa välitön ja välillinen asiakastyö. Tämä antaa hoivatyölle lisäaikaa, ja siirtää samalla välillisen työn eli tukipalvelujen tekemisen, oman alansa ammattilaisten hoidettavaksi.

Laki on nykyisellä aikataululla tulossa voimaan 1.8.2020. Siirtymäsäännöksellä vuoteen 2023 asti varmistamme, että ehdimme kouluttaa alalla tarpeeksi henkilöstöä. On arvioitu, että tarvitsemme 4400 hoitajaa lisää nykyiseen määrään verrattuna. Perustuslakivaliokunnassa voimme varmistaa, että annetussa aikataulussa pysytään, sillä tätä lakia on odotettu jo tarpeeksi kauan. Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat vanheta turvallisesti ja ihmisarvoisella tavalla. Jokaisella meistä on oikeus arvokkaaseen elämään.

Kolumni on julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 4.3.2020.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *