Tasa-arvoinen koulutus on tae paremmasta tulevaisuudesta

Vallitsevasta koronapandemiasta huolimatta Marinin hallitus on pystynyt viemään useita tulevaisuusinvestointeja eteenpäin. Tällä viikolla eduskunta ryhtyy käsittelemään oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Esitys tarkoittaa oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 ikävuoteen, ohjauksen vahvistamista, toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta sekä toisen asteen valmistavien koulutusten ja nivelvaiheen ohjauksen kehittämistä

Noin 16 % ikäluokasta jää tällä hetkellä ilman toisen asteen tutkintoa, ja heillä on näin ollen muuta ikäluokkaa heikommat valmiudet osallistua yhteiskuntaan ja saada töitä.

Oppivelvollisuuden laajentuessa koskemaan toista astetta, parannetaan merkittävästi nuorten edellytyksiä työllistyä, sillä pelkkä peruskoulu ei enää nykypäivänä tarjoa riittäviä eväitä nuorillemme siirtyä työelämään. Oppivelvollisuuden laajentaminen onkin tärkeä keino nostaa suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa. Samalla kavennetaan oppimiseroja ja lisätään koulutuksellista tasa-arvoa. Näin varmistetaan nuorten tasa-arvoisemmat eväät elämään ja pärjäämiseen tulevaisuudessa.

Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 40 % ja se tulee pienenemään tulevaisuudessa entisestään, kun työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja matalan koulutus- ja osaamistason työt vähenevät. Toisen asteen oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on sen sijaan noin 70%. Näin ollen toisen asteen vaikutus työllistymiseen on merkittävä ja se parantaa paitsi työllisyyttä niin myös työuran kestoa.

Oppivelvollisuutta laajennettaessa laajenee myös opiskelijan oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Nykyisin opetus ja päivittäinen ruokailu ovat toisen asteen opiskelijoille maksutonta. Jatkossa näiden lisäksi maksuttomia ovat myös opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja –aineet, lukion oppimäärän päätteeksi suoritettavan ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta sekä niiden osalta hylättyjen kokeiden uusiminen sekä vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat.

Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoi, että rahan puute oli vaikuttamassa siihen, että opinnot jäivät kesken.

Maksuton toisen asteen koulutus koskee ensimmäisen kerran niitä nuoria, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2021, eli vuonna 2005 syntyneet, ja se tulee voimaan ikäluokka kerrallaan.

Taloustieteilijöiden mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi niistä keinoista, joilla Suomi voidaan kriisin jälkeen palauttaa kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja (sd.)

Kolumni on julkaistu Meän Tornionlaaksossa 4.11.2020.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *