ELVYTYSPOLITIIKASTA SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN

Olemme jo reilun vuoden verran eläneet koronakriisin varjossa. Tänä aikana poliittinen keskustelu on keskittynyt pitkälti koronakriisin hoitoon. Julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet eivät ole kuitenkaan koronakriisin myötä kadonneet mihinkään.

Ikärakenteen muutos ja liian alhainen työllisyysaste edellyttävät ratkaisuja. Marinin hallitus onkin jo tähän mennessä tehnyt päätökset toimista, jotka nostavat työllisyyttä rakenteellisesti yli 30 000 työllisellä. Tämän lisäksi hallitus tuo tänä vuonna eduskuntaan useita työllisyyttä vahvistavia lakiesityksiä. Näitä ovat muun muassa esitykset pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista, palkkatuen uudistamisesta ja rekrytukikokeilusta sekä ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton vauhdittamisesta.

Tulevassa hallituksen puoliväliriihessä päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 sekä täsmennetään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen ja se ohjaa kehysriihen valmisteluja.

On tärkeää, että vielä elvytetään. Koronakriisin akuutti vaihe on päällä ja talouspolitiikan on tällöin tuettava kasvua, työpaikkoja, yrityksiä ja ihmisiä. Mitä paremmin kasvun vahvistamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja rakenneuudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän tarvitaan sopeutustoimia, joiden aika koittaa myöhemmin.

Finanssipolitiikan reaktio eri maissa on ollut koronakriisissä voimakas ja useassa maassa elvytetään tällä hetkellä vahvasti. Kaikkialla reagoitiin viruksen leviämisen estämiseksi ja ihmisiä ja yrityksiä tuettiin poikkeuksellisin keinoin. Lisäksi useimmat maat ovat tukeneet kriisin aikaista ja sen jälkeistä kasvua massiivisella päätösperäisellä elvytyksellä. Tästä esimerkkinä mm. USA:n presidentti Joe Bidenin ennätyksellinen 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketti. Vaikka eri maiden finanssipolitiikan vertailu ei olekaan yksiselitteistä, niin hyviä suuntaa-antavia vertailuja on tehty. Niiden mukaan Suomessa finanssipolitiikka on ollut varsin maltillista.

Suomessa poliittinen keskustelu on nopeasti siirtynyt huoleen velkaantumisesta ja julkisen talouden tasapainotuksen tarpeeseen. Tässä on merkittävä ero kansainväliseen keskusteluun. Esimerkiksi IMF on yleisesti korostanut, kuinka finanssipolitiikkaa ei tule alkaa kiristää liian aikaisin. Poikkeuksellisia toimia tulee IMF:n mukaan jatkaa niin kauan kuin kriisi sitä edellyttää, ja kasvua on tuettava elvyttävällä finanssipolitiikalla sen jälkeenkin.

Marinin hallituksen talouspolitiikan päähuomio on kestävän kasvun edellytysten luomisessa koko maassa, tuottavuuden nostamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden vahvistamisessa. Kehysriihessä katse kohdistetaan myös jo tulevaan, koronakriisin jälkeiseen parempaan aikaan.

Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Meän Tornionlaakso-lehdessä 8.4.2021.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *