Arvoisat juhlavieraat, hyvät kuulijat,

Vapaan sivistystyön rooli kansan sivistäjänä ja aikuisten opinnollisten palvelujen tarjoajana on historiallisesti ollut merkittävää aina 1800- luvun lopulta. Vapaan sivistystyön juuret ovat kansanvalistustyössä ja kansansivistyksessä. Kansanvalistustyössä aktiivisena toimijana oli rahvasta valistava sivistyneistö, jonka tavoitteena oli valistuksen keinoin integroida kansa, työväestö niin sanottuun viralliseen kulttuuriin ja kansalaisajatteluun. Sen sijaan kansansivistyksessä erilaiset kansanliikkeet ottivat lähtökohdakseen kansan tai jonkin kansanosan omaehtoiset pyrkimykset asemansa parantamiseksi.

Kansansivistystyö taas on jakautunut kahteen toisiaan täydentävään päähaaraan. Oscar Olsson, yksi alan merkittävistä kehittäjistä, nimitti näitä päähaaroja persoonallisuus- ja kansalaissivistykseksi. Persoonallisuussivistys kehitti itsenäisesti, ennakkoluulottomasti ja vastuullisesti toimivaa ihmistä. Kansalaissivistyksen tavoite oli demokraattinen elämänasenne. Sen yksi osa oli välineiden antaminen demokraattiseen poliittiseen työhön yhteiskunnassa.

Kansalaisopistot ovat osaltaan tehneet hyvää työtä vuosikymmenten saatossa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamisessa. Myös koulutustarjonnan sisällön monipuolisuudella voidaan aktivoida uusia toimijoita kansalaisopintojen piiriin.

Vapaa sivistystyö toimii kansalaisyhteiskunnan vahvistajana ja sivistyksen edistäjänä. Se tarjoaa kansalaisten vapaa-ajan käytölle oivallisen vaihtoehdon toimia yhteisöissä sekä oppia ja opiskella kunkin omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Vapaa sivistystyö tukee parhaimmillaan aktiivista kansalaisuutta, kriittistä ajattelua sekä sanan ja mielipiteiden vapautta. Omaehtoinen opiskelu edistää hyvinvointia ja mielenvirkeyttä.

Suomessa toimi vuonna 2021 yhteensä 177 kansalaisopistoa. Opetustunteja järjestetään tätä nykyä vuosittain yli 2 miljoonaa ja kansalaisopistot tavoittavat yli 650 000 suomalaista. Opistoista haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämäänkin. Erityisesti fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit ovat suosittuja.

Hyvät kuulijat,

Tänään juhlimme Rovaniemen kansalaisopiston 100-vuotista taivalta. Tätä juhlaa on jouduttu vallitsevan koronatilanteen takia lykkäämään, mutta nyt kun vihdoin olemme täällä koossa, niin päivä tuntuu erityisen arvokkaalta.

Näin juhlapäivänä on syytä hetkeksi pysähtyä miettimään Rovaniemen kansalaisopiston merkitystä alueella. Perinteisesti kaupungeissa on vallinnut haja-asutusalueita suotuisammat edellytykset opiskeluun. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja Rovaniemen kansalaisopiston toiminta on ulottunut koko kaupungin alueelle. Rovaniemen kansalaisopistossa voi opiskella kieliä, musiikkia sekä erilaisia taide- ja taitoaineita. Kansalaisopistosta löytyy myös kansanterveyttä ja kuntoa edistäviä ryhmiä. On upeaa, että 100-vuotta perustamisensa jälkeen kansalaisopistotoiminta on Rovaniemellä edelleen erittäin elinvoimaista.  

Vanhastaan tiedämme, että pääsy oleelliseen tietoon on kansavallan perustava edellytys ja tunnusmerkki, tähän tieto ja viestintätekniikka on tuonut aiempaa paremmat mahdollisuudet. Korona-aikana teimme oikean digiloikan. Esimerkiksi kansalaisopistojen tietotekniikkakurssien kautta aktiiviselle kansalaiselle avautuu kokonaan uusi maailma. Uusien tietoverkkojen ja medioiden välityksellä kansalaisoppiminen laajenee Suomen kansalaisuudesta EU:n kansalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen. Kansalaisopistojen toiminnan haasteena onkin nähtävä tämän ja huomispäivän kansalaistaitojen, internet- ym. tietojenkäsittelytekniikoiden vieminen mahdollisimman monen kansalaisen hallintaan.

Myös kielten opiskelun tärkeys nykypäivänä korostuu. Enää ei tarvitse lähteä muille maille vierahille, jotta pääsisimme hyödyntämään kielitaitoamme. Matkailun ja kansainvälisten yhteyksien lisääntymisen myötä kielitaitoa pääsee harjoituttamaan jo ihan kotikonnuilla. 

Seniorikansalaisten eli eläkkeelle siirtyneiden ihmisten joukko kasvaa Suomessa koko ajan. He edustavat sadoin tuhansin henkisesti ja ruumiillisesti vireitä yksilöitä. Ihmisiä, jotka haluavat oppia omaksi ja lähipiirin iloksi. Myös tässä ryhmässä on varmasti mahdollisuuksia kansalaisopiston toiminnalle kurssien ja luentotilaisuuksien sisältöä pohdittaessa.

Erityisen suurena näen kansalaisopistojen merkityksen yhteisöllisyyden tyyssijana.

Luontaisten kyläläisten tapaamispaikkojen postien, pankkien, kauppojen ja koulujen vähetessä kansalaisopistojen aktiviteetit saavat ihmiset kokoontumaan ja tuo elinvoimaa kylille. Kurssitarjonta tuo mielen vireyttä ja edistää käsillä tekemisen taitoja. Kylässä käymisen vähenemisen myötä kansalaisopistojen toiminta toimii kanavana kanssakäymisessä.

Kylätoiminta on viime vuosina herännyt henkiin lukuisissa kylissä. Ihmiset ovat halunneet toimia yhteisesti oman kyläkuntansa kehityksen hyväksi ja saaneet melkein ihmeitä aikaan. Ihmisillä on tämän päivän hektisessä elämässä tarve tuntea juurensa ja etsineet yhteyksiä omaan kotiseutuunsa ja sukuunsa. Perinnetapahtumat, paikallinen ruokaperinne, vanhat työtavat ja entisaikojen elinkeinot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Kansanomainen kulttuuri, käsityötaito ja perinteeseen pohjautuvat kansantaide ovat saaneet suuren suosion.

Uskon, että kansalaisopistot voivat osaltaan olla ammentamassa kotiseudun ja ympäristön vaalimisessa tarvittavia taitoa, juurien etsintään auttavia tietoja, sosiaalisia avuja positiiviseen kanssakäymiseen, tunne-elämän rakennuspuita lähipiirin turvalliseen tukeutumiseen.

Näen, että kansalaisopistotoiminta on ihmisille, yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille perustavan tärkeä asia. Kansalaisopintotoiminta on paitsi yhteisöllisyyden sosiaalinen pohja, kansalaiskeskustelun tyyssija, kansalaistaitojen ja –valmiuksien kehittäjä, kansalaisen äänen vahvistaja ja kansalaisvaikuttamisen kanava, keskinäisen tuen ja avun organisoija, vapaaehtoistyön ja yhteisvastuun edistäjä, yhteiskunnallisten palveluiden tuottaja ja muun muassa kielten opiskelun kautta kansainvälistäjä. Kaikkea tätä olemme viimeisen kymmenen vuoden ajan oppineet kutsumaan sosiaaliseksi pääomaksi. Niitä tietoja ja taitoja, joita elämän aikana olemme ehtineet kerryttää itseemme. Sosiaalisen pääoman määrä puolestaan heijastuu monin tavoin yhteiskuntaan elämän laadusta kansanterveyteen ja taloudelliseen toimintaan.

Hyvät kuulijat,

Olemme tänään juhlimassa Rovaniemen kansalaisopiston 100-vuotista taivalta. Tuon sadan vuoden aikana kansakuntamme on kehittynyt ja osaamistaso noussut merkittävästi. Yleisen oppivelvollisuuden ja peruskoulun lisäksi kansalaisopistolla on ollut tässä keskeinen rooli. Toivon ja uskon vahvasti, että Rovaniemen kansalaisopisto säilyttää tulevaisuudessakin vahvan aseman ja resursseja riittää myös tarjonnan sisällön kehittämiseen. Näillä sanoin kiitän, että sain tulla vieraaksenne ja lausun sydämestäni lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle Rovaniemen kansalaisopistolle ja toivotan menestystä myös seuraavalle sadalle vuodelle. Oikein antoisaa juhlaa Teille kaikille.

Rovaniemen kansalaisopiston 100-vuotisjuhlassa 25.4.2022.

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä