Porotalouden ahdinkoon on vastattava

Talvesta 2021˗2022 on tullut jälleen paha katotalvi porotaloudelle. Syynä ovat vaihtelevat ja haastavat sääolosuhteet, jotka ovat pilanneet laitumet. Poikkeukselliset olot aiheuttivat porotalouden harjoittajille suuria tappioita ja vahinkoja. Tilanne on hankala, sillä jo poronhoitovuosi 2019˗2020 oli erityisen vaativa porotalouksille Pohjois-Suomessa.

Porotalouden kannattavuus on tuoreen luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidon mukaan heikentynyt selvästi poronhoitovuonna 2020/21. Porotalouden kannattavuuskerroin laski 0,25:een edellisen vuoden 0,55:stä. Yrittäjätulo puolittui edellisvuodesta ja tappioita tuli 8 euroa lihakiloa kohden. Poronlihan tuotantomäärä on laskussa ja poronlihan hinta on kallistumassa kuluttajille. Myös polttoaineiden hinnat ovat maailmanmarkkinoiden johdosta olleet tänä talvena korkealla.

Kannattavuus on Luken mukaan laskenut koko poronhoitoalueella. Ilmastonmuutos näkyy poronhoidossa jo Lapissa. Ruokintakausi on pitempi ja sitä myötä kulut ovat kasvaneet. Suomi valmistelee parhaillaan Maa- ja metsätalousministeriön johdolla uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seurauksiin tällä vuosikymmenellä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan liikenne- ja petovahinkokorvausten osuus porotalouden tuotosta on jo lähes neljännes. Petojen aiheuttama vasahävikki on merkittävä ja leikkaa myös osaltaan porotalouksien tuloa. Moni porotila hakee lisätuloja matkailusta. Poronhoito liitännäiselinkeinoineen kuten tuotteiden jatkojalostus, käsityöt, keräilytuotteet sekä erilainen palvelutuotanto mahdollistavat poroperheiden työllistymisen ja toimeentulon joko kokoaikaisesti tai osaksi vuotta.

Porovahinkolain nojalla aiheutuneita menetyksiä on korvattu, mutta ei täysimääräisesti ja viiveellä. Poronhoitovuonna 2019-2020 poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamista vahingoista ja lisäkustannuksista maksettiin poronomistajille korvauksia vasta vuoden lopussa 2021 ja tuolloin niistä maksettiin vain 66 prosenttia. On selvää, että akuuttiin tilanteeseen tarvittaisiin apua nopeammin. Korvaussumma on tärkeää saada tätä toimintamallia nopeammin paliskunnille, jotta siitä olisi aidosti apua.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt selvittää porotalouden vahinkoja kuluvan talven laiduntilanteen takia, kun Paliskuntain yhdistys ja saamelaiskäräjät toivat esille poikkeukselliset lumi- ja luonto-olosuhteet sekä niiden vaikutukset porojen ravinnonsaantiin.

Laiduntilanne on ollut vaikea myös naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa ja siellä tilanteeseen vaikutetaan ennaltaehkäisevästi. Norjassa on kuljetettu lisärehuja pohjoiseen ja lisäksi Norjan Porosaamelaisten keskusjärjestö ja maatalous- ja ruokaministeriö ovat päättäneet jakaa jokaista poroa kohtaan 4,50 kruunua vuorokaudessa niissä palkisissa, joissa on kohdattu vaikea laiduntilanne tänä talvena. Vastaavaa toimintamallia voisi harkita myös Suomessa. Porovahinkolakia voisi tarkastella niin, että jatkossa olisi mahdollista ennaltaehkäistä porokuolemia etukäteen. Tämä helpottaisi yrittäjien arkea ja vahvistaisi elinkeinoa jatkossa.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja (sd.)

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä toukokuussa.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.