Suomen Nato-kanta lukkoon selvin luvuin

Kolme kuukautta olemme todistaneet Ukrainan ja sen kansan taistelua vapaudesta, demokratiasta ja elämästä. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on jotain sellaista, mitä emme osanneet odottaa todistavamme enää Euroopassa. Kauhut, joita on paljastunut Venäjän joukkojen valtaamilta alueilta ja hyökkäykset siviilikohteisiin, ovat järkyttäviä rikkomuksia ihmisyyttä vastaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut koko kansainväliseen tilanteeseen. Eurooppa ja muu länsi on reagoinut nopeasti ja yhtenäisesti vahvoilla pakotteilla, joilla pyritään Venäjän ja sen johdon eristämiseen ja sodankäynnin lopettamiseen.

On täysin ymmärrettävää, että hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut paljon huolta myös täällä Suomessa, onhan meillä oma valitettava historia itänaapurimme kanssa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että maahamme ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa ja Suomi on valmistautunut erittäin hyvin kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

Hallituksemme on myös reagoinut nopeasti. Kehysriihessä päätettiin merkittävistä panostuksista maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Uudessa turvallisuustilanteessa puolueiden väliset erimielisyydet jäivät taakse ja yhteinen sävel löytyi helposti.

Venäjän hyökkäys ja siitä seurannut turvallisuusympäristön muutos on pakottanut Suomen  tarkastelemaan uudestaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjoja. On selvää, että luottamus Venäjän johtoon on mennyt ja suhteemme maahan on muuttunut täysin. Arvioiden mukaan muutoksen uskotaan olevan pitkäkestoinen.

Naton jäsenenä olemme osa yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Varaudumme tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla. Päätämme kansallisesti joukkojen lähettämisestä.

Suomi osallistuu Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Naton roolin kehittämiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana ja on sitoutunut liittokuntaan myös poliittisesti. Jäsenyys ei velvoita Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Suomi ylläpitää ja kehittää jatkossakin vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä.

Oma isoisäni vietti, asepalveluksen mukaan lukien, lähes seitsemän vuotta rintamalla. Mummoni lähti kahdesti evakkoon, ensin Karjalasta Kirvun kylästä ja sittemmin Petsamosta. Isäni joutui vain kahden viikon vanhana evakkoon Ruotsiin heinäkuussa 1944. Natosta äänestettäessä perustin oman näkökulmani siihen, ettei Suomi joutuisi sotaan koskaan enää, eikä ainakaan yksin.

Johanna Ojala-Niemelä

kansanedustaja (sd.)

Kolumni on julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 25.5.2022.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.