Velkaantuminen ja taloudelliset ongelmat aiheuttavat syrjäytymisen riskin ja pahimmillaan eriarvoistumista yhteiskunnassa. Toimeentulon ongelmat voivat vaikuttaa myös ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten poliittiseen osallistumiseen. Nämä tekijät kasvattavat ihmisten epäluottamusta yhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota kohtaan sekä pahimmillaan murentavat luottamusta ihmisten välillä ja heikentävät demokratian toteutumista.

Jo ennen globaalia energia- ja hintakriisiä, on eläminen Suomessa kallistunut. Sen seurauksena viime vuosien aikana myös velkaantuminen on lisääntynyt. Asumisen kalleudesta on tullut yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Vallitseva energiakriisi on nostanut myös sähkön hintaa, tämän lisäksi ihmisten arkeen vaikuttaa myös huomattava ruuan hinnan nousu.

Suomessa on tilastoitu olevan n. 850 000 henkilöä, joita köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa. Kun köyhyyttä jatkuu tarpeeksi kauan, on vaikeaa irrottautua pois. Yhteiskunnalta saa apua, mutta tämäkään ei aina välttämättä riitä. Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Koko Rinteen-Marinin hallituskauden ajan on tehty päämäärätietoisesti toimia ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat lyhenevät joulukuussa. Tällä on suuri merkitys monille luottotietonsa menettäneille, mutta velkansa jo takaisin maksaneille. Myös velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta on uudistettu velallisten uuteen alkuun pääsemisen helpottamiseksi.

Kiristynyt taloustilanne, korkea inflaatio ja nousseet sähkönhinnat kurjistavat ylivelkaantuneiden vaikeaa tilannetta entisestään. Onkin inhimillistä, että hallitus esitti vapaakuukausiuudistusta, jossa pienituloisten ulosottovelallisten asemaa kohennetaan vapaakuukausia lisäämällä. Toinen tärkeä esitys, jolla parannetaan ulosottovelallisten asemaa kiristyneessä taloustilanteessa, on suojaosuuden väliaikainen korottaminen takuueläkkeen suuruiseksi.

Myös positiivisesta luottorekisteristä on säädetty. Positiivisen luottotietorekisterin avulla pankki tai muu luotonantaja saa paremman kuvan lainanhakijan tuloista ja veloista, jolloin luotonantaja voi nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Tavoitteena on torjua ylivelkaantumista luomalla parempi tietopohja niin yksittäisiin luotonanto tilanteisiin kuin rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan laajemminkin. Muutoksella pyritään myös edistämään kotitalouksien tietoisuutta omasta taloudellisesta tilanteestaan, millä voidaan osaltaan ehkäistä ylivelkaantumista.

Kuluttajien kannalta tärkeä keino ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja helpottaa velkaantuneiden asemaa on kuluttajaluottojen korkokaton tiukentaminen. Kuluttajaluottojen hintasääntelyn pysyvää muutosta koskeva hallituksen esitys on annettu hiljattain eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan, että kuluttajaluottoja koskevaa korkokattoa alennettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla, joka on tällä hetkellä 0 prosenttia. Ehdotuksen mukaan luottosopimuksen korko ei kuitenkaan saisi olla yli 20 prosenttia sellaisessakaan tilanteessa, jossa viitekorko nousisi yli viiden prosentin. Tämä tarkoittaa, että erittäin korkeiden korkojen aika niin sanotuissa pikavipeissä, on ohi.

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd)