Sivistysvaltion mittarina pidetään sitä, kuinka yhteiskunta huolehtii heikommistaan. Orpon hallitus päätyi siirtämään vammaispalvelulain voimaantuloa. Uusi laki olisi ollut huomattava parannus nykyiseen tilanteeseen, koska vanhat lait ovat 70- ja 80-luvuilta.

On poikkeuksellista, että viime keväänä eduskunnan yksimielisesti hyväksymän lain voimaantuloa siirrettiin lähes puolitoista vuotta. Lakia esitetään voimaan tulevaksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen tarkoituksena ei ole tuoda esitystä eduskuntaan tuolloinkaan sellaisenaan, vaan hallitus käynnistää kiireellisen lainvalmistelun jo hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalan tarkistamiseksi.

On ikävää, että yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat vammaiset ovat joutuneet kovien leikkausten takuumiehiksi. Tällä lailla sotepalveluista tavoitellaan säästöjä heikentämällä vammaisten oikeuksia. Se tulee sekä rahalla että inhimillisesti mitattuna kalliiksi.

Viime keväänä käsitellessään lakia perustuslakivaliokunta teki muutoksia lakiesitykseen. Ensinnäkin ikääntymisrajoitus tuli poistaa, jotta laki voitiin hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta katsoi, että iäkkäänä vammautuneet joutuisivat ikääntymisrajauksen vuoksi tosiasiassa muita – yleensä nuorempia – vammaisia epäedullisempaan asemaan. Muutos olisi merkinnyt osalle iäkkäistä palveluiden heikentymistä ja asiakasmaksujen lisääntymistä. Lisäksi lainsäädäntötekstiä parannettiin siten, että tarkkarajaisuutta parannettiin, jotta vammaiset tietäisivät, mihin palveluihin he ovat lain nojalla oikeutettuja. 

Uudelleen valmistelu aloitetaan, jotta kustannuksia saadaan alennettua ja ehditään valmistella ikääntymisrajoituksen poistamisen peruuttamista koskeva esitys. Tämä on nurinkurista, että hallitus esittää lain voimaantulon siirtämistä, jotta lakia voitaisiin muuttaa perustuslakivaliokunnan vastikään perustuslain vastaiseksi katsomalla tavalla.

Esityksessä ehdotettua voimaantulon siirtoa perustellaan keskeisesti vaikutustarpeiden arvioinnilla. Perustelu on poikkeuksellinen sikäli, että tuskin koskaan aiemmin eduskunnan jo hyväksymän ja tasavallan presidentin vahvistaman lain voimaantulon siirtämistä on perusteltu vaikutusarviointien tarpeella.

Sen sijaan tavanomaista on, että lain voimaantultua valtioneuvosto olisi seurannut lainsäädännön vaikutuksia vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen sekä ryhtynyt tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. Nyt tämän siirron myötä jatketaan perustuslain ja vammaissopimuksen vastaisen lainsäädännön voimassaoloa. Toivottavasti tällaisista menettelyistä ei tule maan tapa Orpon hallituksen aikana.