MARININ HALLITUKSEN SAAVUTUKSIA SDP:N VAHVALLA MYÖTÄVAIKUTUKSELLA

• Työllisyysaste on ennätystasolla & nuorisotyöttömyys on laskussa. Työllisiä on 123 000 enemmän, kuin hallituskauden alussa ja työllisyysaste on 74,7 %. 
• Aborttilainsäädäntö uudistuu tukemaan raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Jatkossa raskauden keskeytys perustuu raskaana olevan omaan tahtoon viikolle 12. Samalla vahvistetiin myös psykososiaalista tukea vanhemmille. 
• Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Uudistuksen ansiosta n. 30 000 kotitaloutta pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan (valtioneuvosto.fi)
• Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen pysyvä rahoitus on kasvanut 781 miljoonalla. Rahoituksen ansiosta voidaan parantaa merkittävästi tasa-arvoa ja koulutuksellista laatua. 
• Luonnonsuojelulain uudistaminen. Luonnonsuojelulailla turvaamme Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistämme luontokadon torjuntaa. Uudessa laissa vahvistetaan suojeltujen luontotyyppien suojaa sekä tehostetaan ja selkiytetään eliölajien suojelua, jotta Suomen luonnon monimuotoisuus voidaan turvata.
• Maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen. 1.12.2022 alkaen maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun velallinen on saanut velkansa maksettua.
• Opiskelijoiden tulorajat nousivat 50 % alkuvuodesta 2023.  Uudistuksen myötä opiskelijat saavat joustavamman mahdollisuuden parantaa toimeentuloaan. 
• Koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton tiekartta. Tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa maahanmuuton nykytaso vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu.
• 0,7 hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin: Eduskunta hyväksyi Marinin hallituksen esityksen sitovasta 0,7 hoitajan mitoituksesta. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
• Sote-uudistuksen toteuttaminen: Hallituksen historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
• Sosiaali- ja  terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen: Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella. Muutos tuli voimaan 1.7.2021 alkaen. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
• Hoitotakuu: Hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille 7 päivässä. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on 3 kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä parannus suomalaisten arkeen. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
• Oppivelvollisuus laajeni ja toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi: Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle hyväksyttiin 15.12.2020. Oppivelvollisuus laajeni 18-ikävuoteen ja toisen asteen koulutus muuttui aidosti maksuttomaksi syksyllä 2021. Lue lisää
• Pienimpien eläkkeiden korotus: Hallitus teki pienimpiin eläkkeisiin tasokorotukset 1.1.2020 alkaen. Korotukset koskivat takuueläkettä ja kansaneläkettä hyödyttäen yli 600 000 suomalaista. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Aktiivimalli on purettu: Hallitus kumosi Sipilän hallituksen epäoikeudenemukaisen aktiivimallin 1.1.2020 alkaen. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettu: Marinin hallitus palautti perheiden subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui. Uusi laki astui voimaan 1.8.2020. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Perhevapaauudistus: Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta annettiin eduskunnalle syksyllä 2021. Malli parantaa lapsiperheiden asemaa ja tuo yksinhuoltajaperheet samalle viivalle kahden vanhemman perheiden kanssa. Uusi malli astuu voimaan syksyllä 2022. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
• Perusturvan parantaminen: Hallitus korotti perusturvaetuuksia 1.1.2020 alkaen. Perusturvaetuuksiin kuuluvat mm. kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen: Marinin hallitus perusti vanhusasiavaltuutetun viran parantaakseen ikääntyneiden asemaa ja edistääkseen heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. Laki viran perustamisesta tuli voimaan elokuussa 2021. Lue lisää oikeusministeriön sivuilta
• Kotihoidon työn helpottaminen: Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei kulu parkkipaikan etsimiseen. Auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella. Lue lisää liikenne- ja viestintäviraston sivuilta
• Ilmastonmuutoksen torjunta ja oikeusvaltioperiaate EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen ytimessä: Hallitus on edistänyt Suomen tavoitteita neuvotteluissa EU:n monivuotisesta budjetista sekä unionin yhteisestä elpymisvälineestä. Suomen tavoitteiden mukaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu unionilta saatavan rahoituksen ehdoksi. Samoin 30% elpymisvälineestä sekä rahoituskehyksestä käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu: Hallitus on käynnistänyt kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta. Kokeilu kestää 1.8.2021-31.5.2024. Kokeiluun osallistuu noin 10 000 vuosina 2016-2017 syntynyttä lasta ja sen tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Harrastamisen Suomen malli: Harrastamisen Suomen malli tukee lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Lue lisää Harrastamisen Suomen mallin sivuilta
• Perusopetuksen laatuun panostaminen: Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen: Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Mahdollistimme entistä useammalle pääsyn korkeakoulutuksen: SDP:n ja hallitusohjelman tavoitteena on ollut mahdollistaa entistä useammalle korkeakoulutus nostamalla nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Hallitus on lisännyt aloituspaikkoja yhteensä 10 000 opiskelijalla. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin: Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020-2023.  Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Nuorten matalan kynnyksen palveluita kehitetään: Marinin hallitus kannustaa uuden valtionavustuksen avulla kuntia palkkaamaan lisää koulutuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin.  Tavoitteena on, että nuoret saavat yhdeltä luukulta entistä paremmin tukea niin hyvinvointiin, koulutukseen kuin työllistymiseen. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Torjutaan harmaata taloutta laajalla toimenpideohjelmalla: Valtioneuvosto hyväksyi 11.6.2020 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2020–2023. Toimenpideohjelman tavoitteena on tiivistää viranomaisten yhteistyötä ja kehittää sen vaikuttavuutta muun muassa pimeän työn, henkilöllisyyksien väärinkäytösten ja elintarvikepetosten torjunnassa. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
• Ulkomaisten marjanpoimijoiden aseman parantaminen: Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2021 lain luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Uusi laki vahvistaa marjanpoimijoiden aiemmin epäselvää oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Laki astui voimaan 14.6.2021. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 ulkomaalaislain uudet säännökset, jotka ehkäisevät ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantavat hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa. Lakimuutokset astuivat voimaan 1.10.2021. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
• Oikeudenmukaista ja kestävää veropolitiikkaa: Marinin hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Vuoden 2020 budjetissa alennettiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloveroja ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla, solidaarisuusveron jatko, minkä lisäksi on tehty vuosittain ansiotasoindeksin mukaiset veronalennukset. Arvonlisäveron alaraja nostettiin 15 000 euroon. Hallitus on myös tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa. Esimerkiksi ulkomaisia verokeitaisiin perustettuja pöytälaatikkoyhtiöitä verotetaan entistä laajemmin Suomessa. Syksyn 2021 budjettiriihen veropäätöksillä puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verovälttelyyn ja päätettiin ottaa käyttöön kuntia hyödyttävä kaivosvero. Hallitus on myös tehnyt veroratkaisuja, joilla on tuettu ekologisesti kestäviä valintoja niin energiankäytössä kuin liikenteessä. Esimerkiksi teollisuuden sähköveroa alennettiin 200 miljoonalla eurolla ja vähäpäästöistä autoilua, sekä kevyttä ja julkista liikennettä on tuettu verotuksella. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Taksilain korjaussarja: Sipilän hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla Marinin hallitus on edistänyt hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa. Taksilain muutokset tulivat voimaan vuonna 2021. Lue lisää liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta
• Kansallisen mielenterveysstrategia: Mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin. Toimenpiteiden yhteydessä mm. parannetaan lyhytterapioiden saatavuutta. Lisäksi terapiaan pääsyä ja mielenterveyspalveluita parannetaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja hoitotakuun tiukentamisen kautta. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen: Hallitus on päättänyt perustaa uuden erityistehtäväyhtiön, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös hallituksen päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
• Työnantajille korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista: Työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli 6 kuukauden pituisia sopimuksia. Muutoksen tavoitteena on näin vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Lakimuutos on eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
• Fossiilittoman liikenteen tiekartta: Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Lue lisää liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta
• Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnasta luvanvaraista: Varhaiskasvatuslaki muutetaan Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti niin, että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminta tulee luvanvaraiseksi. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta
• Raidehankkeet: Suomi sai merkittävän potin EU rahoitusta raidehankkeiden edistämiseen. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Yhteensä rahaa saatiin tällä hakukierroksella 58,3 miljoonaa euroa. Lue lisää: Valtioneuvoston tiedote EU rahoituksesta , Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä, Hankkeiden rahoittamisesta Euroopan komission sivuilla(englanniksi)

LAPIN EDUNVALVONNAN TULOKSIA

Kuluneella vaalikaudella, vaikeista korona-ajoista huolimatta, on Lapin edunvalvonta tuottanut tulosta SDP:n ministereiden myötävaikutuksella.

• Meri-Lapin teatteriyhdistykselle on osoitettu 300 000 euroa, jotka käytetään Kemin kaupunginteatterin uusien tilojen remontoimiseen. Yhdistys turvaa Kemin kaupunginteatterin aloittaman pitkän teatterihistorian jatkumisen ja ottaa vastuun merkittävästä osasta seudun kulttuuritarjontaa ja ammattimaisesta teatteritoiminnasta Meri-Lapissa. 
• Tenojoen rannalle Utsjoen kirkonkylälle suunnitteilla olevaan Lohikeskuksen selvitystyöhön myönnettiin valtiovarainvaliokunnan toimesta 150 000 euroa. Lohikeskuksen tehtävänä olisi tallentaa, elvyttää, ylläpitää ja edelleen kehittää lohen kalastusperinnettä ja sen pohjalta ponnistavia uusia elinkeinoja. 
• Saamelaisten kielipesätoiminnalle myönnettiin 200 000 euroa.
• Arktiselle aromille osoitettiin 200 000 euroa.
• Paliskuntain yhdistyksen poroesteaitojen valvontaan ja kunnossapitoon osoitettiin 300 000 euroa,
• Perämeren kansallispuiston saavutettavuuden parantamiseen myönnettiin 100 000 euroa.
• Korvatunturin majalle  ja Nuortin retkeilyreitille Savukoskelle osoitettiin 50 000 euroa. 
• Valtio on osoittanut Kemin Metsä-Groupin investoinnin myötä liikennehankkeisiin yhteensä yli 170 miljoonan euron valtuuden. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Kemin biotuotetehtaan raideyhteyksiin Kemin kohtaan myönnettiin 10,5 milj. euron valtuus, Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantamiseen 81,0 milj. euron valtuus, Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantamisen 1. vaiheeseen 23,0 milj. euron valtuus sekä valtatien 4 Oulu-Kemi liittymien parantamiseen Simossa 20 milj. euron valtuus. Vuoden 2021 talousarviossa osoitettiin Kemin Ajoksen meriväylän syventämiseen 26,5 miljoonaa euroa ja Oulu-Kemi-rataosan välityskyvyn parantamiseen (kohtausraiteet) 15 miljoonaa euroa. Lue lisää täältä. https://www.lvm.fi/-/ministeri-harakka-uuden-biotuotetehtaan-liikenneinvestoinnit-vauhtiin-1258232
• VT 4 Kemi-Oulu välin parantamiseen on myönnetty lisäksi 3 miljoonaa euroa mm. Karsikon liittymiin.
• Kittilään Suurikuusikon kaivostien parantamiseen on osoitettu 7 miljoonaa euroa.
• Utsjoelle äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta on myönnetty 300 000 euroa.
• Raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Lue lisää täältä.
• Erikoiskuljetusreittejä parannetaan 250 000 euron verran kautta maakunnan valtateillä 21 ja 29.
• Savukoskella laaditaan parantamissuunnitelma maantiellä 9671 eli Korvatunturintiellä välillä Martti—Tulppio 200 000 eurolla.
• Ylitorniolla valtatien 21 liittymiä parannetaan 300 000 euron verran.
• Rovaniemellä Ruikassa valtatietä 4 parannetaan 650 000 eurolla.
• Lapin karvalakkilähetystöstä kertovan oopperan tuotantoon Rovaniemellä on osoitettu 45 000 euron määräraha. Oopperan tuotannon toteuttaa Kemijoen kulttuurituki ry.
• Sallan kansallispuiston ja UK-puiston Savukosken puoleisen osan palveluvarustuksen parantamiseen on osoitettu 250 000 euron määräraha
• Pidän myös tärkeänä, että
  • Kuljetustuki säilyi. Lue lisää täältä.
  • Lapin matkailua ja työllisyyttä on tuettu kustannustuilla, eli korona-avustuksilla 53 miljoonalla eurolla. Lue lisää täältä.
  • Synnytykset jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Lue lisää täältä.

TAVOITTEITANI TULEVALLE VAALIKAUDELLE

• Tarvitaan työtä ja toimeentuloa: kaivos-, metalli- ja metsäteollisuus sekä biotalous kasvun kärjeksi. Matkailusta Lapin valttikortti.
• Liikenteen pullonkaulat on purettava. Seuraavalla vaalikaudella VT 21 väli tulee laittaa kuntoon. Maanteiden lisäksi myös rautateiden, merenkulun ja lentoliikenteen yhteyksiä parannettava.
• Vanhuksilla on oikeus ammattitaitoiseen ja riittävään hoitohenkilökuntaan sekä tarvitsemaansa hoitopaikkaan.
• Jokaiselle nuorelle tulee taata työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaja tai kuntoutuspaikka.
• Lapsiperheille taattava riittävät kotipalvelut. Vanhemmuuden kustannusten jako on tasattava nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

Kasvu ja hyvä työllisyys

Taloudellinen tasapaino ja hyvä työllisyys syntyvät taloudellisen kasvun kautta – ei vain menoleikkauksilla. SDP ei kannata eläkeindeksien leikkaamista.

Työelämän asiat ja Lapin maakunnan kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Suomi täytyy saada nousuun, mutta ei työehtoja ja työttömyysturvaa heikentämällä. Nollatuntisopimukset on kiellettävä; palkan pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen.