Julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 15.8.2024.
Politiikassa on riittänyt Orpo-Purran hallituksen aikana turbulenssia ja tuntuu siltä, että vuodessa kaikki valtakunnan asiat on saatu sekaisin. Tänä vuonna eduskunta pääsi ennätyksellisen myöhään kesätauolle – vasta heinäkuun puolessa välissä. Rajalain säätäminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Lailla torjutaan välineellistettyä maahantuloa, jossa Venäjän valtio pyrkii painostamaan Suomea maahantulijoita hyväksikäyttämällä ja masinoimalla heitä rajalle.
Rajalaissa pyrittiin hakemaan tasapainoa kansallisen turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisen yhteensovittamisessa. Perustus- ja hallintovaliokunta pyrkii minimoimaan poikkeamat perus- ja ihmisoikeuksista minimiin. Laki säädettiin poikkeuslakina ja kiireellisenä, jolloin laki on voimassa jo tällä vaalikaudella ja sovellettavissa tarvittaessa. Rajavartiolaitos on kertonut tarvitsevansa uusia välineitä edellä mainitun ilmiön torjumiseksi ja sen vuoksi kannatin lain säätämistä.
Puolustettavaa eduskunnassa on riittänyt, sillä Orpo-Purran hallitus on laittanut taloutta kuntoon ennennäkemättömällä tavalla kurittamalla pienituloisia. Sosiaali- ja työttömyysturvaa sekä asumistukia leikataan. Tämä on pakottanut monet muuttamaan kotoaan pienempään asuntoon. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
Myös vuosikymmeniä työntekijöiden suojaksi rakennettua lainsäädäntöä puretaan oikein urakalla. Hallitus on ryhtynyt Suomen yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton aisan kannattajaksi ja kun aikaisemmin työelämää koskevista asioista pyrittiin neuvottelemaan kolmikantaisesti, niin nyt hallitus on sanellut esitykset yksipuolisesti. Lakko-oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan. Ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei saa palkkaa, vuoden määräaikaiseen työsopimukseen ei vaadita enää erityistä perustetta ja työntekijän irtisanomisia helpotetaan ja perusteena riittää jatkossa asiallinen syy.
Allekirjoittanutta on työllistänyt perustuslakivaliokunnan lisäksi myös tarkastusvaliokunnan puheenjohtajuus. Olemme käynnistäneet kaksi laajaa tutkimushanketta, joista ensimmäinen koskee terveydenhuollon monikanavaista palvelujärjestelmää ja tämän järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. Perusterveydenhuoltoa järjestävät hyvinvointialueet, työterveyshuollot, yksityiset palveluntuottajat ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ongelmakohdat sekä hyvin toimivat osat ja tehdä ratkaisuehdotuksia järjestelmän parantamiseksi.
Toinen tutkimus koskee sitä, miksi perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Pisa 2022 tulosten mukaan osaamisen lasku koskee kaiken tasoisia oppilaita ja asiantuntijoiden näkemys on, että oppimistulosten lasku ei johdu vain jostain yksittäisestä tekijästä, vaan taustalla on useita samanaikaisia tekijöitä ja ilmiöitä. Tällaisia syitä on mm. lukemisharrastuksen hiipuminen, motivaation heikkeneminen, oppimiselle haitallisten asenteiden kasvu, digitaalisten laitteiden käytön lisääntyminen ja Covid 19- pandemia viimeisimpänä. Kysymyksessä on kokoava selvitys perusopetuksen toimintaympäristön muutoksista ja opetuksen järjestämisen edellytyksistä vastata tähän muutokseen. Taustatekijöitä ovat mm. kaupungistuminen, sosiaalinen eriytyminen kaupunkien sisällä, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän lisääntyminen ja oppilaiden lisääntynyt tuen tarve.
Johanna Ojala-Niemelä
Kansanedustaja (sd.)
Vastaa