Kirjoitus julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 11.6.2025.
Lappilaisia mitä suurimmassa määrin koskettava saamelaiskäräjälaki eteni tällä viikolla eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta hyväksyi asiasta mietinnön, joka lähiviikkoina etenee täysistuntoon käsiteltäväksi. Saamelaiskäräjälaki on vuodelta 1995 ja sen uudistaminen on kannatettava asia.
Käräjälain uudistaminen on ollut pitkään työn alla ja se on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Käräjälain osalta perusongelmana lienee ristiriita saamelaisten ja kantaväestön välillä. Saamelaiskäräjillä on pelko siitä, että saamelaisiksi voisi tulla kantaväestön edustajia, jolloin vesitettäisiin alkuperäiskansan merkitys. Kun taas osa saamelaiseksi itsensä identifioiva kokee vallitsevan tilanteen epäoikeudenmukaisena, koska heitä ei ole syystä tai toisesta hyväksytty saamelaisiksi. Tästä johtuen ns. statuksettomat saamelaiset ovat joutuneet oikeusturvakeinonaan turvautumaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin päästäkseen vaaliluetteloon.
Nyt hyväksyttävänä olevassa laissa ei enää pyritä määrittelemään sitä, kuka on saamelainen, vaan se keillä on äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa. Hallitus esittää, että äänioikeus olisi niillä henkilöillä, jotka itse tai joiden kohdalla ainakin yksi vanhemmista, isovanhemmista tai isoisovanhemmista on oppinut saamenkielen ensimmäisenä kielenään.
Eniten porua lain käsittelyssä aiheutti lain 3 ja 9 pykälät. Hallituksen esityksessä esitetään ns. lappalaispykälän poistamista. Saamelaiseksi ei enää jatkossa katsottaisi sellaista henkilöä, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Lain nojalla vaaliluettelo kootaan uudelleen. Lakiuudistus pyrkii poistamaan jo kertaalleen vaaliluetteloon otettuja henkilöitä ja jopa saamelaiskäräjille valittuja henkilöitä. Mielestäni ainoa oikea tapa on hyväksyä KHO:n päätöksellä vaaliluetteloon merkityt saamelaiset uudelleen koottavaan vaaliluetteloon.
Saamelaiskäräjälain 9 pykälässä ehdotetaan säädettäväksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuudesta. Saamelaiskuntien edustajat ovat vahvasti tuoneet esille huolensa kunnallisesta itsehallinnosta ja maa-alueidensa käytön vaikeutumisesta. Saamelaisalueen kuntien maankäyttöä rajoittaa jo nykyisellään laajat luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, jotka ovat pääosin Metsähallituksen hallinnoimia. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta ei tule soveltaa siten, että se estää kaiken saamelaisalueen kuntien dynaamisen kehittämisen ja elinvoiman vahvistamisen mm. metsäteollisuus-, infra tai matkailuhankkeiden osalta.
Saamelaisten kielen, kulttuurin ja elinkeinojen vaaliminen on tärkeää. SDP:n myötävaikutuksella on tuettu poroelinkeinoa, poronhoitajien sijaisapu on vakinaistettu ja esteaitoja rakennettu valtakunnanrajalle. Tämän lisäksi Sajos on rakennettu, kansainvälistäkin mainetta Euroopan parhaana museona saanutta Siidaa ja saamelaisalueen koulutuskeskusta on tuettu sekä kielipesiä rahoitettu. Tätä pitkäjänteistä työtä saamelaisten kulttuurin, kielen ja elinkeinojen kehittämiseksi on määrätietoisesti jatkettava.
Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
kansanedustaja
Vastaa