Hallitus on lähtenyt uudistamaan Suomea voimallisesti, mutta uudistuksen keskiössä oleva kansalainen on unohtunut. Hallituksen tavoite on ottaa iso harppaus kohti markkinaliberalistista yhteiskuntaa, kohti eriarvoistumista. 

 

Kevään aikana tehdyt linjaukset – sosiaalipalvelujen ja terveydenhoidon yhtiöittämiset sekä teiden, rautateiden ja vesiväylien yhtiöittämissuunnitelmat, taksiliikenteen ja postin vapauttaminen kilpailulle – ovat kääntäneet hallituksen kurssia markkinaliberalistiseen suuntaan. Metsähallitus yhtiöitettiin jo osittain. EU ei vaadi sen enempää metsähallituksen kuin sote-palveluidenkaan yhtiöittämistä. Hallitus on tehnyt poliittisen valinnan, jota perustellaan EU:n vaatimuksilla. 

 

Pitkät jonot, asiakkaan pompottelu, palvelujen epätasaisuus saatavuudessa ja laadussa ovat arkipäivää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Niistä maksetaan paitsi inhimillistä, mutta myös kansantaloudellista hintaa joka päivä. Siksi uudistus on välttämätön, mutta suuri ero SDP:n ja hallituksen politiikan välillä on suhde julkiseen sektoriin. SDP:n linja on se, että uudistuksen kivijalka on yhteisistä verovaroista rahoitetut julkiset palvelut, joita voidaan täydentää yksityisillä palveluilla. 

 

Hallitus markkinoi sote-uudistuksen kansalaisille valinnanvapauden nimissä, kunnes paljasti, että valinnanvapaus vaatii palveluiden yhtiöittämistä. Yhtiöittämisen vaarana on, että mallista hyötyvät eniten hyvinvoivat ja hyvätuloiset, kun taas maksajiksi jäävät vähävaraiset ja paljon sairastavat. Myös palvelujen saumattomat hoitoketjut uhkaavat jäädä kilpailun varjoon. 

 

Naapurimaassamme Ruotsissa tehtiin massiivinen hoidon yksityistäminen porvaripuolueiden toimesta. Tässä kuussa julkaistiin Svenska Dagbladetin tekemä selvitys sote -udistuksen kuluista Tukholman maakäräjillä. Sen mukaan sairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet rajusti niillä aloilla, jotka ovat vapautettu yksityiselle kilpailulle. 

Vapautetuilla aloilla kustannukset ovat nousseet jopa 50–100 prosenttia vuodessa, kun julkisen sairaanhoidon piirissä pysyneillä aloilla kustannusnousu on  ollut keskimäärin 4,1 prosenttia. Tässä mallissa terveys on uhrattu bisneksen alttarille. SDP näkee julkisen sektorin tärkeänä osana – tasa-arvoisten ja tasapuolisten palveluiden toteuttamista kaikille suomalaisille.

Kun hallitukselle on iskenyt vauhtisokeus yhtiöittämisbuumissaan, niin on hyvä muistaa osakeyhtiölain lähtökohdat. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on aina tuottaa voittoa osakkeenomistajille. On selvää, että osingoille haluavat yksityiset terveysalan yritykset ja liikenne- ja jakeluyhtiöt, mutta vain silloin kun toiminta on kannattavaa. Julkisen sektorin kontolle jäisi kuitenkin ne osat palveluista, jotka eivät yrityksiä kiinnosta, koska tuotto on olematonta tai jopa miinusmerkkistä. 

 

Esimerkiksi postipalveluiden osalta, kun hallitus luovuttaa tuottoisimmat osat liiketoiminnastaan yksityisten käsiin, miten käy haja-asutusalueiden postipalveluiden?  Postin työllisyys ollaan rapauttamassa, samoin palvelut. Ja kaiken päälle veronmaksajat pääsevät raskaalla kädellä maksumiehiksi. On arvioitu, että hallituksen taputeltua tietä postimarkkinoiden kermankuorijoille sanoma- ja aikakauslehtien tilauskustannukset nousevat jopa kymmenillä prosenteilla syrjäisempien kylien asukkaille. 

 

Tässä hallituksessa on kovin vähän tilaa minkäänlaiselle aluepolitiikalle kuten Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisessa nähtiin. Junareittejä lakkautetaan, poliiseja ja käräjäoikeuksien toimipaikkoja vähennetään, koulutusleikkaukset uhkaavat maakuntien opinahjoja, lentokenttien ja aluesairaaloiden puolesta on taisteltava.

 

Arvot, joilla tätä maata johdetaan ovat kovat. Ne ovat taloudelliseen voiton maksimointiin ja voittojen siirtämiseen yhtiöiden käsiin tähtäävät arvot. Yhtiöittämisen jälkeen ei ole paluuta julkiseen tuotantoon. Sen vuoksi SDP on huolissaan: hallitus on tekemässä peruuttamattomia muutoksia suomalaisen hyvinvointivaltion peruselementteihin. Suomen suunta on väärä.

 

Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja (sd.)

 

Julkaistu Uusi Rovaniemi lehdessä 25.5.2016