KIRJOITUS ON JULKAISTU UUSI ROVANIEMI-LEHDESSÄ SYYSKUUSSA 2024.
Eduskunnan syysistuntokausi on pyörähtänyt jälleen käyntiin ja ilma on sakeana hallituksen esityksiä. Hallitus jatkaa jo tutuksi käyneellä leikkauslinjallaan ja työntekijöiden kurmuuttamisella. Yksi eduskuntaan käsiteltäväksi tulevista esityksistä on vientivetoinen palkkamalli. Palkkamallilain tarkoituksena on varmistaa, että julkisen sektorin naisvaltaiset alat eivät voi saada vientialoja suurempia palkankorotuksia.
Hallituksen ajama vientivetoinen palkkamalli tulee tuomitsemaan opettajat, hoitajat ja muut julkisen sektorin työntekijät pysyvään palkkakuoppaan. Laissa tullaan säätämään, ettei valtakunnansovittelija voi esittää suurempaa palkankorotusta kuin mitä vientialoille on neuvoteltu. Hallitus haluaa rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia reiluun sovitteluun ja tämän myötä yksikään työnantaja ei tule suostumaan suurempiin palkankorotuksiin. Valtakunnansovittelijan kädet ovat jatkossa sidotut, eikä hänellä ole mahdollisuutta rientää palkansaajan apuun.
Toinen eduskuntaan käsiteltäväksi tuleva esitys koskee paikallista sopimista. Termiä ei ole määritelty laissa, mutta yleensä sillä tarkoitetaan yksittäisessä yrityksessä tapahtuvaa sopimista työehdoista työnantajien ja työntekijöiden kesken. Paikallista sopimista on Suomessa yritetty edistää kahdella tavalla: lainsäädännöllä tai työehtosopimuksen osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Paikallista sopimista tapahtuu yrityksissä jo nykyisin ja parhaimmillaan, kun sopiminen on tapahtunut luottamuksellisesti ja hyvien neuvotteluolosuhteiden vallitessa, sen on katsottu olevan hyödyllistä sekä työnantajille että työntekijöille.
Nyt käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitys sisältää muutoksia useisiin eri lakeihin. Hallitus esittää, että yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla on mahdollista poiketa useista työlainsäädännön säännöksistä. Järjestäytymättömillä työpaikoilla voidaan soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta ja paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa yhdessä, jos työehtosopimuksen edellyttämää luottamusmiestä ei ole.
Paikallisen sopimisen romuttamisen seurauksena vaarana kuitenkin on, että erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä voidaan käyttää hyväksi, jos nämä eivät syystä tai toisesta voi osallistua aitoihin neuvotteluihin työnantajansa kanssa. Nyt tämän lakiesityksen avulla työehtoja määrittelevät yleissitovat työehtosopimukset vaarannetaan ja avataan hallitsemattomasti työehtojen heikennykset.
Tämä on Orpo-Purran hallitukselta suoraa jatkumoa duunareiden aseman heikentämiselle. Ensin tehtiin ansiosidonnaisen romuttaminen, yksilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen, ensimmäisen sairauspäivän sairaussakko, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ammatilliseen koulutukseen tehtävät massiiviset 120 miljoonan euron leikkaukset. Sen sijaan, että hallitukseen on iskenyt vauhtisokeus, eikö olisi viisautta hakea tasapainoisia ratkaisuja työntekijä- ja työnantajaleirin välillä ja uudistaa lainsäädäntöä yhteisymmärryksessä.
Johanna Ojala-Niemelä
kansanedustaja (sd.)
Vastaa