Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä syyskuussa 2025.
Hyvinvointialueille osoitetaan rahoitusta vuosittain karkeasti noin kolmannes valtion talouden talousarviosta yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet tekivät kahtena ensimmäisenä toimintavuotena merkittävää alijäämää kuten mekin täällä Lapissa. Hyvinvointialueen rahoituksen riittämättömyyteen on monia syitä kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaratkaisut sekä voimakas yleinen kustannustason nousu vuonna 2022. Lisäksi hyvinvointialueille siirtyi velvoitteita ja kustannuksia enemmän kuin rahoitusta.
Samaan aikaan kun päättäjät ovat yrittäneet laittaa hyvinvointialueen taloutta kuntoon, Orpo-Purran hallitus on tuottanut uutta lainsäädäntöä, joka on kulkenut vastakkaiseen suuntaan. Tästä esimerkkinä on terveydenhuoltolain uudistus. Olemme määrätietoisesti rakentaneet yhden sairaalan mallia, joka toimisi kahdella kampuksella, Länsi-Pohjassa ja Lapin keskussairaalassa. Tämä olisi ollut huomattavasti edullisempi ratkaisu kuin nyt 1.10. voimaan tuleva lainsäädäntö, joka edellyttää raskaan kirurgian siirtämistä Kemistä Lapin keskussairaalaan ja päiväkirurgisten toimenpiteiden siirtämistä Rovaniemeltä Länsi-Pohjaan. Säästöjen sijaan on arvioitu, että uudistuksen seurauksena rahaa palaa 8-9 miljoonaa euroa nykyistä enemmän.
Myös turismin kasvu aiheuttaa omat haasteensa ja Finavia ilmoittikin, että olemme Rovaniemellä ylittämässä miljoonan matkustajan merkkipaalun, viime vuonna määrän ollessa noin 950 000. Se tarkoittaa noin 30 prosentin kasvua edelliseen vuoteen. On selvää, ettei meidän palveluverkkoa ole rakennettu näin suurelle sesonkiluonteiselle matkailijamäärälle ja etenkin pelastuspalveluiden osalta turisteista johtuvaa tehtävämäärän lisäystä ei korvata millään tavoin, joten rahoituksessa on jo alun alkaen tältä osin valuvika.
Lapin hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistettiin juhannuksen alla. Olemme kaikki uuden äärellä sillä hyvinvointialueiden arviointimenettelystä ei ole vielä kokemuksia. Kuntatalouden osalta toki arviointimenettelyjä on ollut ja pääosin ne ovat osoittautuneet vaikuttaviksi. Yleensä talouden tunnusluvut ovat parantuneet menettelyn seurauksena ja tähän uskomme myös hyvinvointialueen osalta. Arviointimenettelyssä selvitetään hyvinvointialueen mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.
Arviointiryhmän työ on käynnistynyt ja se tulee tekemään toimenpide-ehdotuksia talouden tasapainottamiseksi jo työn alkuvaiheessa. Arviointiryhmä ei tee päätöksiä, vaan kaikki toimenpide-ehdotukset tulevat alueen tavanomaiseen päätöksentekomenettelyyn. Arviointimenettelyn aikana alueen omaa päätöksentekovaltaa on rajoitettu siten, ettei alueen taloudellinen tilanne saa arviointimenettelyn aikana heikentyä merkittävästi tai pitkäaikaisesti.
Samaan aikaan arviointimenettelyn alkamisen kanssa hallitus laittoi lausuntokierrokselle lakiesityksen maakuntajaon ja hyvinvointialueen erottamiseksi toisistaan. Toivon, että vältymme hyvinvointialueiden yhdistämisiltä, koska pelkona on, että jauhaudumme kuin myllyn kivi Oulun ja Pohteen rattaisiin, jos nämä yhdistyisivät. Alue kattaisi kolmanneksen Suomen pinta-alasta ja päätöksenteko sekä palvelut etääntyisivät entisestään. Toivottavasti arviointityö on menestyksekäs ja saamme siitä porraspuita parantaaksemme edelleen lappilaisten sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita.
Johanna Ojala-Niemelä
Lapin kansanedustaja (sd.)
Vastaa