Kolumni on julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä lokakuussa 2025.
Viime viikkoina on sadellut runsaasti yt-uutisia eri puolilta Suomea ja Lappia. Lapissa muun muassa Outokumpu, Suurikuusikon kultakaivos ja Lapin hyvinvointialue ilmoittivat yhteistoimintamenettelyjen aloittamisesta talouden sopeuttamiseksi. Orpo-Purran hallituksen aloittaessa se lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Tilanne on luisunut päinvastaiseen suuntaan ja työttömien määrä on lisääntynyt 80 000 hengellä, joten hallitus lähtee kuromaan kuilua kiinni kohti tavoitettaan pitkältä takamatkalta.
Hyviä uutisia on ollut harvassa. Sen vuoksi onkin syytä iloita Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä aiesopimuksesta jäänmurtajien hankinnassa. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat tilaa neljä jäänmurtajaa Suomesta, joista kaksi tehdään Raumalla ja kaksi Helsingin telakalla. Lisäksi 7 muuta jäänmurtajaa rakennettaisiin suomalaista osaamista hyödyntäen. Varovaisenkin arvion mukaan sopimus tuo useita satoja uusia työpaikkoja.
Suomi tarvitsee talouskasvua ja uusia avauksia sen saavuttamiseksi. Tästä syystä johtamani eduskunnan tarkastusvaliokunta päätti tilata tutkimuksen yritysrahoituksen saatavuudesta ja kohdentumisesta. Nyt järkeviinkään investointeihin ei ole tahtonut saada rahoitusta tai sitten sitä löytyy kovilla ehdoilla. On vaadittu omarahoitusta, lyhyttä laina-aikaa, korkeita korkoja tai kiinteistöjä vakuudeksi.
Tilattavan tutkimuksen taustalla on valiokunnan huoli Suomen talouskasvun edellytysten turvaamisesta. Suomen ihmeestä Nokiastakin on jo kulunut tovi ja uudelle Nokialle olisi tilausta. Odotamme tutkimuksen tuottavan uutta käyttökelpoista tietoa Suomen yritysrahoituksen kehittämiseksi ja talouskasvun edellytysten parantamiseksi tulevina vuosina. Tutkimuksen toteuttaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja se valmistuu syyskuussa 2026.
Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainasemassa talouskasvun lisäämiseksi Suomessa. Erityisesti uusien yritysten menestys perustuu suurelta osin riittävään rahoituksen saatavuuteen. Yritykset hyödyntävät toiminnassaan niin yksityisiä kuin julkisia rahoituslähteitä. Eri rahoituslähteet muodostavat kokonaisuuksia, joiden saatavuus ja kohdentuminen ovat keskeisiä tekijöitä yritysten toimintaedellytysten ja kasvun kannalta.
Kokonaiskuva yritysrahoituksen saatavuudesta ja kohdentumisesta Suomessa on puutteellinen. Tällä tutkimuksella tuotetaan tietoa yksityisten ja julkisten rahoitusmuotojen saatavuudesta ja kohdentumisesta yrityksen toimialan, koon ja kehitysvaiheen mukaan. Siinä selvitetään myös sitä, miten yksityinen ja julkinen rahoitus täydentävät toisiaan ja vaihteleeko niiden suhde yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus tuo myös uutta tietoa rahoitusmuotojen yhteydestä yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksiin, kasvuun, vientiin ja tuottavuuteen. Vuonna 2023 käyttöön otettu T&K-verohuojennus toi rahoituskenttään uuden elementin, jonka kohdentumista ja vaikutuksia arvioidaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti.
Odotan, että tilaamamme tutkimus tuottaa uutta tietoa käytössä olevien yritysrahoitusjärjestelmien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämän pohjalta voimme pohtia, miten yritysrahoitusta tulisi edelleen kehittää. Tarvitsemme kipeästi uusia innovaatioita sekä talouskasvua Suomeen, jotta valtion talous saadaan paremmalle tolalle ja ihmisille töitä.
Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
kansanedustaja
Vastaa