Hyvät kuulijat,
Tämän päivän teemana on: ”Pohjoisen puolesta, maailmaa varten”. Pohjoisella on Suomelle paljon suurempi merkitys kuin usein ymmärrämmekään. Liian usein pohjoista katsotaan kartalta kaukana keskuksista sijaitsevana alueena. Pohjoisen merkitys on kasvanut myös turvallisuuden näkökulmasta. Suomen Nato-jäsenyys, pitkä itäraja ja muuttunut turvallisuusympäristö ovat nostaneet Lapin ja koko Pohjois-Suomen merkityksen uudelle tasolle. Pohjoinen Suomi ei näyttäydykään enää syrjäseutuna, vaan voimavarana, turvallisuuden tukijalkana ja porttina maailmalle.
Tässä ajassa arktinen ulottuvuus on paitsi kotimaisen niin myös kansainvälisen politiikan keskiössä. Arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys kasvaa edelleen osana suurvaltakilpailua, jossa sotilaallinen läsnäolo, logistinen saavutettavuus, kriittiset luonnonvarat, teknologinen kilpailu ja uusien meriyhteyksien strateginen merkitys kytkeytyvät toisiinsa. Kehitys liittyy suoraan euroatlanttiseen turvallisuuteen, Naton pohjoisen sivustan puolustukseen sekä Yhdysvaltojen strategisiin intresseihin.
Arktisella alueella on Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa poikkeuksellinen merkitys. Erityisesti Kuolan niemimaan sotilaallinen merkitys Venäjän strategiselle pelotteelle tekee pohjoisesta Euroopasta turvallisuuspoliittisesti keskeisen toimintaympäristön.
Onkin hyvä, että Naton läsnäolo arktisella alueella on vahvistunut Arctic Sentry operaation käynnistämisen jälkeen. Operaation tavoitteena on vahvistaa liittokunnan läsnäoloa, valvontaa ja pelotetta arktisella alueella. Operaatio perustuu erityisesti liittolaisten suorituskykyjen, harjoitusten ja tiedustelun tiiviimpään yhteensovittamiseen pohjoisessa. Operaation taustalla vaikuttaa erityisesti Venäjän arktinen militarisaatio sekä liittokunnan halu osoittaa Yhdysvalloille, että sen esittämät huolet esimerkiksi Grönlannin puolustuksellisesta merkityksestä otetaan vakavasti. Vast ikään tehtiin myös sopimus Grönlannin turvallisuuden vahvistamiseksi, joka on ikuinen. Tässä ovat Grönlanti-sopimuksen keskeiset pointit | Ulkomaat | Yle
Suomen maantieteellinen asema Itämeren ja arktisen alueen risteyskohdassa korostaa Suomen merkitystä osana Naton pohjoista puolustusta. Pohjois-Suomen turvallisuus liittyy suoraan Naton puolustussuunnitteluun. Tämä korostaa Lapin infrastruktuurin, logistisen kestävyyden, sotilaallisen liikkuvuuden sekä liittolaisten vastaanotto ja tukikyvyn kehittämisen merkitystä.
Suomella on arktisessa toimintaympäristössä erityisosaamista, jonka strateginen merkitys kasvaa myös liittolaissuhteiden näkökulmasta. Toiminta kylmissä olosuhteissa, arktinen liikkuvuus, infrastruktuurin kestävyys, huoltovarmuus, kriittisten järjestelmien toimintakyvyn turvaaminen ja kokonaisturvallisuutta korostava näkökulma muodostavat osaamiskokonaisuuden, jolla Suomi voi tuottaa konkreettista lisäarvoa liittolaisilleen. Tätä osaamista tulee hyödyntää määrätietoisesti myös transatlanttisen puolustusyhteistyön syventämisessä.
Hyvät kuulijat,
Aina viikonloppuisin kun tulen Helsingistä Lappiin, niin tänne tullessa ylittää ”kiireen rajan” ja Lappi maadoittaa hyvin. Lappi toimii tällä hetkellä taloudessa koko Suomen veturina ja kun Suomessa talouskasvua ei ole ollut pariin kymmeneen vuoteen, niin meillä neljä talouden kivijalkaa: matkailu, mineraalit, metsät ja maanpuolustus on kannatellut työllisyyttä ja talouden pitoa.
Pohjoisessa on luonnonvaroja, puhdasta energiaa, metsiä, mineraaleja ja vettä. Meillä on tilaa, osaamista ja mahdollisuuksia, joita muu maailma tarvitsee.
Mutta meidän on huolehdittava siitä, että pohjoisen luonnonvarat eivät tarkoita vain sitä, että täältä viedään raaka-aineita muualle. Meidän on pystyttävä luomaan työtä, investointeja ja jalostusta myös pohjoiseen. Kaivokset, akkuteollisuus, metsäteollisuus, energiantuotanto ja uudet teknologiat voivat muodostaa pohjoiseen kokonaisuuden, joka hyödyttää koko Suomea.
Myös puhdas energia on pohjoisen suuri mahdollisuus. Uusi teollisuus tarvitsee sähköä ja sitä saamme tuuli-, vesi-, ja aurinkovoimasta. Pohjoisessa sitä voidaan tuottaa paljon. Mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että investoinneista hyötyvät myös pohjoisen ihmiset ja kunnat. Puhutaanpa kaivoshankkeista, tuulivoimainvestoinneista tai datakeskuksista, niin niillä on oltava sosiaalinen toimilupa täällä toimimiseen eli enemmistön hyväksyntä hankkeille ennen kuin ne voivat edetä.
Kun rakennetaan uutta teollisuutta, datakeskuksia ja energiantuotantoa, tarvitaan myös työpaikkoja, koulutusta, palveluita ja verotuloja. Mutta meidän on kysyttävä jokaisen suuren investoinnin kohdalla: Mitä tästä jää pohjoiseen? Kuinka paljon syntyy työpaikkoja? Miten paikalliset yritykset pääsevät mukaan?
Miten koulutamme osaajia? Miten kunnat hyötyvät? Miten investoinnit vahvistavat koko alueen elinvoimaa? Me emme halua olla vain paikka, jossa joku muu tuottaa jotakin. Me haluamme olla paikka, jossa osaaminen, työ ja arvonlisä syntyvät.
Pohjoisen pitää saada osansa kasvusta. Tarvitsemme toimivat tiet, radat, lentoyhteydet ja tietoliikenneyhteydet. Ja tarvitsemme liikenneverkoston, joka ei pääty Suomen rajalle. Pohjoisen yhteydet ovat Suomen yhteyksiä maailmalle.
Siksi esimerkiksi rautatieyhteyksien, valtateiden, lentoliikenteen ja satamien kehittäminen ei ole vain Lapin asia. Se on koko Suomen asia.
Hyvät ystävät,
Pohjoinen ei kuitenkaan ole vain luonnonvaroja, teollisuutta ja infrastruktuuria.
Pohjoinen on ennen kaikkea ihmisiä. Jos haluamme, että Lappi ja muu Pohjois-Suomi menestyvät, täällä täytyy voida asua, tehdä työtä, opiskella ja perustaa perhe. Meidän on pidettävä huolta kouluista. Meidän on turvattava sosiaali- ja terveyspalvelut. Meidän on huolehdittava ihmisistä vauvasta vaariin. Meidän on annettava nuorille mahdollisuus rakentaa tulevaisuutensa pohjoisessa. Ja meidän on varmistettava, että yritykset löytävät osaavaa työvoimaa. Elinvoimainen pohjoinen tarvitsee elinvoimaisia ihmisiä.
Pohjoisessa on myös jotain, mitä ei voi rakentaa tyhjästä. Meillä on arktista osaamista, kylmän ilmaston teknologiaa, Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen osaamista, matkailua, turvallisuusosaamista ja nyt kun olemme täällä Lapin yliopistolla, niin meillä on ennen kaikkea tutkimusta ja koulutusta.
Ja meillä on Lappi – kansainvälisesti tunnettu nimi. Revontulet, lumi, luonto, Joulupukki, erämaat ja arktinen elämäntapa, joka tunnetaan ympäri maailmaa.
Matkailussa meillä on valtava mahdollisuus, mutta meidän on kehitettävä sitä pitkäjänteisesti ja ympärivuotisesti. Luonnon herkkyyden takia Lappi ei sovi massamatkailukohteeksi ja sen vuoksi meidän on huolehdittava luonnosta myös tuleville sukupolville. Myös saamelaiskulttuuri, poronhoito ja muut pohjoisen perinteiset elinkeinot ovat osa sitä ainutlaatuista kokonaisuutta, jota maailmalle voimme tarjota.
Kun puhumme pohjoisesta, meidän pitää katsoa rohkeasti myös tulevaisuuteen. Datakeskukset, tekoäly, digitalisaatio ja uusi teknologia muuttavat maailmaa.
Pohjoisessa meillä on yksi merkittävä kilpailuetu: puhdas energia ja tila.
Hyvät ystävät,
”Pohjoisen puolesta, maailmaa varten” ei tarkoita sitä, että pohjoinen sulkeutuisi muulta maailmalta. Päinvastoin.
Se tarkoittaa, että pohjoisen vahvuudet avataan maailmalle. Ja samalla pidämme huolen siitä, että pohjoisessa asuvilla ihmisillä on hyvä elää. Sen ihmisten, työn, palveluiden, luonnon ja tulevaisuuden puolesta. Sillä vahva pohjoinen vahvistaa koko Suomea.
Ja lopulta:
Maailmaa varten. Sillä pohjoisella Suomella, on paljon annettavaa maailmalle.
Meidän tehtävämme on varmistaa, että se potentiaali myös käytetään. Pohjoinen ei ole Suomen reuna. Se on yksi Suomen suurimmista mahdollisuuksista. Kiitos.
Vastaa