Koronapandemia on haastanut meitä monella tapaa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Samalla se on tuonut mukanaan muutoksia, kuten nopeutetun digiloikan työelämässä, sekä etätyön osaksi uutta arjen normaalia. Etätyön arvioidaan säilyvän monipaikkaisen työn suosittuna toteuttamistapana myös koronapandemian jälkeen. Pääasiallinen etätyö on mahdollista noin 30-40 prosentille työllisistä.
Viime viikolla valtioneuvoston istunnossa hyväksyttiin periaatepäätös monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen edistämiseksi. Valmistelu perustuu Marinin hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä tehtyyn päätökseen, jonka mukaan hallitus edistää koronapandemian oloissa yleistyneiden monipaikkaisen työn ja opiskelun muotojen vakiintumista.
Monipaikkaisuuden lisääntyminen lisää liikennevirtoja suurten kaupunkiseutujen ja mökkikuntien välillä. Toisaalta monipaikkaisuus edistää myös monikeskuksista aluerakennetta ja hyödyttää maaseutua ja saaristoa, sekä erityisesti perinteisiä mökkikuntia.
Etätyön yleistyminen voi toisaalta myös merkittävästi vähentää pendelöintivirtoja. Kausittainen liikkuvuus lisää väestön määrää eniten harvaan asutulla maaseudulla. Säännöllisiä vapaa-ajan asuntojen käyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 2,4–2,9 miljoonaa. Vuonna 2020 yöpymisiä vapaa-ajan asunnolla oli keskimäärin noin 103 vuorokautena.
Vapaa-ajan asuminen on merkittävää monipaikkaisuuspaikkakunnan elinkeinorakenteen ja aluetalouden kannalta. Suosituilla vapaa-ajan asuinalueilla monipaikkaisuus monipuolistaa huomattavasti elinkeinorakennetta etenkin erikoiskaupan ja palvelujen osalta. Samoin päivittäistavarakauppa saa huomattavaa tulovirtaa monipaikkaisista asukkaista.
Loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuiksi asunnoiksi voi tukea harvaan asuttujen kuntien kehittämistä ja tuoda niihin uusia asukkaita ja verotuloja. Toisaalta pysyvä asuminen asettaa kunnille erilaiset velvoitteet kuin loma-asuminen ja aiheuttaa niille lisäkustannuksia varsinkin lakisääteisten palvelujen järjestämisen osalta. Asiaa koskevat linjaukset kuuluvat, kuntien perustuslaissa turvattu itsehallinto huomioon ottaen, kunnan harkintavaltaan.
Pendelöinti, kausityövoima, etätyö ja vapaa-ajan asuminen ovat merkittäviä elinkeinoelämän ja aluetalouden sekä työllisyyden kannalta. Monipaikkaisen väestön kehitys ja vaikutus alueittaiseen väestöpohjaan tulisi huomioida aiempaa paremmin osana alueellista toimintaympäristöä ja tätä kautta osana eri politiikkatoimia ja ohjauskeinoja.
Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä on arvioitu monipaikkaisuuskehityksen vaikutusta mm. aluekehitykseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, alueellisesti kattavaan digitaaliseen infrastruktuuriin ja tietoliikenneyhteyksiin ja meneillään oleviin valtion hankkeisiin sekä selvitetty hallinnonalojen lainsäädännön nykytilaa suhteessa monipaikkaisuuskehitykseen.
Valtiovarainministeriö asettaa yhteistyöryhmän hallituskauden loppuajaksi seuraamaan ja arvioimaan valtakunnallisen suunnitelman tavoitteiden edistymistä. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki ministeriöt, Kansaneläkelaitos ja Kuntaliitto. Lisäksi ryhmän tueksi asetetaan asiantuntijaryhmä valtion virastoista, joilla on laaja toimipaikkaverkosto tai jotka hoitavat laajasti asiakaspalvelutehtäviä.
Johanna Ojala-Niemelä
Kansanedustaja (sd.)
Kolumni on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 6.4.2022.
Vastaa